Ministeri Leppä: Ruoka ei ole itsestään selvyys
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kuva: Erkko Vuorensola

Ministeri Leppä: Ruoka ei ole itsestään selvyys

Tiistaina 13.2. Kotkan kirjastolla puhuttiin nälästä ja köyhyydestä Kotkassa, Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kotka-Kymin seurakunnan, Mikkelin hiippakunnan sekä Yhteisvastuun järjestämässä paneelikeskustelussa keskustelemassa olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Pernoolainen luomumaanviljelijä Timo Vanhala ja Etelä-Sudanista Kotkaan muuttanut Joy Bol.

Maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Suomessa yli viidennes leipäjonoissa kävijöistä näkee nälkää. 1990-luvulla perustetut leipäjonot olivat väliaikaista ensiapua vallitsevaan tilanteeseen, mutta ne jäivät pysyvästi. Viikoittain Suomessa yli 20 000 henkilöä hakee ruokaa leipäjonoista. Kotkassa Kotka-Kymin seurakunnan ruoka-avustuksia käyvät viikoittain hakemassa noin 60–70 henkilöä ja perhettä.

Tiistaina 13.2. Kotkan kirjastolla puhuttiin nälästä ja köyhyydestä Kotkassa, Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kotka-Kymin seurakunnan, Mikkelin hiippakunnan sekä Yhteisvastuun järjestämässä paneelikeskustelussa keskustelemassa olivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Pernoolainen luomumaanviljelijä Timo Vanhala ja Etelä-Sudanista Kotkaan muuttanut Joy Bol.

Keskustelun teemana olivat vuoden 2018 Yhteisvastuu keräyksen teemat nälkä ja köyhyys. Vaikka köyhyys on vähentynyt maailmanlaajuisesti, koskettavat nämä aiheet yhä useammin monia.

– Kun on elänyt köyhissä olosuhteissa, niin tiedän miltä tuntuu kun on nälkä ja ruokaa ei ole. Etelä-Sudanissa ruokaa ja puhdasta vettä oli haastavaa saada. Maassa kyllä ruokaa riittää, mutta se ei jakaudu tasaisesti kaikille. Täällä Suomessa kaikilla on mahdollisuus saada ruokaa ja syödä päivittäin, 13- vuotta sitten Etelä-Sudanista Kotkaan tullut sairaanhoitajana työskentelevä Joy Bol toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan noin 470 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen eli alittavat niin sanotun minimibudjetin. Pienet tulot näyttäytyvät väistämättä myös ruokapöydässä. Suomalaisessa nälässä ei niinkään ole kyse suoranaisesta ruoan puutteesta, vaan pakon sanelemien valintojen tekemisestä. Maksanko lainanlyhennyksen, laskut, lääkkeet, lasten harrastukset vai ostanko ruokaa?

Ministeri Jari Leppä totesi, että koulutus, köyhyys ja huono-osaisuus kulkevat usein käsi kädessä. Nälkä voi olla jokapäiväistä. Näiden taustalla olevat syyt voivat olla pitkäaikaisiakin. Näiden syiden korjaamisessa ei pelkkä nälän ja köyhyyden korjaaminen riitä vaan meidän tulisi saada koko rakenne kuntoon; työpaikkoja ja rakennemuutosta.

Nälän torjunnassa ruokahävikillä on suuri merkitys. Maailmanlaajuisesti noin kolmannes ruoasta menee roskiin koko ruoan prosessin aikana.

– Vanhempani opettivat minulla ja veljelleni jo lapsena, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Lapsena opitut asiat kantavat tulevaisuuteen. Meidän tulisi muistaa, että ruoka ei ole itsestäänselvyys, kertoo ministeri Leppä.

– Vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa ruokaa heitetään roskiin, silti ruokajonot kasvavat, pohtii piispa Häkkinen.

- Kun pidämme ruokaa itsestäänselvyytenä niin emme tule ajatelleeksi sen hävikkiä. Nykyisin ruokahävikille on luotu erilaisia sosiaalisenmedian sovelluksia jotka omalta osaltaan poistavat suurta ruokahävikin määrää, jatkaa luomuviljelijä Timo Vanhala.

 

Hallituksen kärkihankeen teema jo toiminnassa seurakunnassa

Kirkkohallitus on mukana hallituksen ”Yhteinen keittiö” kärkihankkeessa. Kotka-Kymin seurakunnassa toteutetaan myös tällä teemalla yhdessä syömistä. Arkiruokailut järjestetään klo 12-13 maanantaisin Kotkan seurakuntakeskuksella, tiistaisin Karhulan seurakuntakeskuksella ja torstaisin Aittakorven seurakuntatalolla. Uutena ruokailuna helmikuussa aloittanut Meijän keittiö kokoaan keskiviikkoisin klo 17-18 Langinkosken kirkolle ruokailijat. Kaikki ruokailut ovat avoimia kaikille ja niistä peritään pieni maksu.

 

Mikä Yhteisvastuu?

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. 60 % tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 % Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun hädässä oleville Suomessa ja 20 % paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön. Kirkon diakoniarahaston kautta autetaan vähävaraisia sekä yllättävän elämänkatastrofin, kuten tulipalon tai vakavan sairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneita ihmisiä.

Vuonna 2018 yhteisvastuun avulla torjutaan nälkää ja köyhyyttä. Suomessa keräyksellä tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Ulkomailla yhteisvastuuvaroin autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä. Heille turvataan muun muassa riittävä ravinnon, välttämättömien perustarvikkeiden ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon ja majoitukseen. Lapsille ja nuorille pyritään järjestämään mahdollisimman pian paluu kouluun. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.