Su 12.8.2018 Ystävyys
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Su 12.8.2018 Ystävyys

Kaksi kertaa elämässäni on ollut aika, jolloin olen kokenut yksinäisyyttä. Nuorena työntekijänä olin vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle. Opiskeluaika oli vielä hyvin mielessäni, ja muisto siitä, kuinka jopa heti ensimmäisenä opiskelupäivänä sain uusia ystäviä. Nyt ystävien saaminen oli vaikeaa. Kaikilla tuntui olevan valmiit ystävä- ja sukulaispiirit, tarvetta tutustumiseen ei ollut. Hyvänpäivän tuttuja oli helppo saada, ystäviä ei.

Toinen elämäntilanne, jossa kaipasin uusia ystäviä, oli lapsen saatuani. Yhtäkkiä huomasin olevani yksinäinen vauvan kanssa. Kävimme kerhoissa, mutta toisilla äideillä oli ehkä joko valmiiksi tarpeeksi ystäviä tai muuten vain oli vaikea löytää yhteistä säveltä. Kesti pitkään, ennen kuin löysin ystäviä, joiden kanssa sain jakaa vauva-arkea.

Nykyään en ole yksinäinen, ja olen siitä hyvin kiitollinen. Ystävyys on suuri lahja.

Enkeleitä on,
mutta joskus heillä ei vaan ole siipiä,
ja kutsumme heitä ystäviksi.

 

Maarit Alhosaari

Kirjoittaja työskentelee pappina Kotka-Kymin seurakunnassa