Su 9.12.2018 Ovista ja ikkunoista
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Su 9.12.2018 Ovista ja ikkunoista

Koska olen tällainen ”geeniperimäpessimisti” niin kirjoitan siitä, mitä eteen on tullut.
Eteen on ”ovista ja ikkunoista” tullut tätä elämisen kärsimystä. Hautajaisissa kuulen niin monenlaista kuolemiskertomusta. Kastekahveilla kuulen kuinka isoäiti kertoo lastenlastensa vakavista sairauksista. Kadulla vastaantuleva seurakuntalainen pyytää itselleen esirukousta vakavan sairauden johdosta. Jossain toisessa yhteydessä taas kuulen ystävän vanhempien sairauksista…
Ikä tuo mukanaan tätä kärsimyksen todellisuutta. Kuolemisenkin karuun todellisuuteen havahduin myös silloin kun isänä – joka nyt on 95 – totesi kerran, kuinka lehdessä oli lähes joka viikonloppu jonkun tutun kuolinilmoitus. Nyt niitä hänen kohdallaan on vähemmän – koskapa karua todellisuutta on, että niin moni ystävä on jo edesmennyt.
Tätähän tämä elämä on. Silti oli todelle puhuttelevaa kun ystävä, joka tiesi aikansa hyvin pian koittavan sanoi minulle kun hyvästejä jätimme: ”Jäädään hyvään”. Ja viikon päästä hän oli ”jäänyt hyvään” - iankaikkiseen hyvään.
Kaikesta huolimatta kaiken kärsimyksen keskellä saamme siis ”jäädä hyvään” – Isän Jumalan rauhaan ja hyvään.

Jukka Lopperi
Kappalainen, Kotka-Kymin seurakunta

Kuva: Seppo Sirkka