Mistä tulevat mm. nimet kellokeskiviikko ja sukkasunnuntai? - hiljaisen viikon päivien nimet
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Mistä tulevat mm. nimet kellokeskiviikko ja sukkasunnuntai? - hiljaisen viikon päivien nimet

Pääsiäinen on vanhin kirkollinen pyhä. Hiljaisen viikon päivien nimissä näkyy sekä kansainvälinen että suomalainen vaikutus.

Palmusunnuntain merkitys on kirkas. Jeesus ratsastaa lehtien päällä Jerusalemiin.

Malkamaanantai hämmentää. Malka on seiväs, jota ei nähdä omassa silmässä. Nimen tulkitaan johtuvan syyttömän Kristuksen syyttämisestä.

Tikkutiistain arkinen nimi tulee tavasta vuolla sytykkeitä. Ne täyttyivät onnella ja sytyttivät hyvin.

Kellokeskiviikko vie maaseutuperinteisiin. Karjalle laitettiin kellot kaulaan, ja ne laskettiin ensimmäisen kerran ulos.

Kiirastorstai liittyy puhdistautumiseen. Katolisessa maailmassa päivä on tärkeä ripittäytymispäivä, koska Jeesus vietti opetuslastensa kanssa viimeisen ehtoollisen ja pesi heidän jalkansa. Päivä liittyy puhdistautumiseen 40 päivän pääsiäispaaston aloittaneen tuhkakeskiviikon kuonasta, jonka jälkeen voi osallistua ehtoolliselle. Nimi tulee ruotsin sanasta skärä, ’puhdistaa’. Kansantarinoissa kiira oli pihapiirin paha olento, joka karkotettiin savulla tai räminällä. Perinteestä on jäänyt tavaksi polttaa pääsisäiskokkoa.

Pitkäperjantai on käännös ruotsista. Synkistelevää ’pitkää’ käytetään yleisesti vain Pohjoismaissa. Englannissa päivä on ’hyvä’, monissa romaanisissa kielissä ’pyhä’ ja slaavilaisissa ’suuri’. Saksassa sentään päivä on ’suruperjantai’.

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talvella kehrätyt langat.

Sukkasunnuntai sai nimensä joko siitä, että oltiin hiljaa, sukkasillaan tai että paaston loppuessa ilo päästettiin irti niin, että sukatkin lensivät jaloista pois.

 

 

Teksti Petri Pietiläinen

Lisätietoa: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (Otava, 1998/ 1.p. 1950)