Kahdeksan klikkausta
Avatessani sosiaalista mediaa saan virheilmoituksen: Yhdistäminen ei onnistu. Muistan, että tätä minä haluan.
Havahduin viime vuonna, että algoritmit olivat saamassa minusta otetta. Tuntui, että sovellukset aukenivat kuin itsestään ja alkoivat vyöryä ylhäältä alas. Kun jokin irrotti minut jumista, totesin, että taas meni puoli tuntia, eikä mitään jäänyt käteen.
Kun lapseni sai puhelimen, olen rajoittanut sen käyttöä. Syynä on ollut turvallisuus, kasvurauha ja se, että lyhytvideot heikentävät keskittymistä. Miksen voisi asettaa rajoituksia itselleni?
Poistin kuvakkeet, piilotin ilmoitukset ja asetin estoja, jolloin sovellukset lakkasivat toimimasta pientä aikaikkunaa lukuun ottamatta. Alussa meni päiviä, että en päässyt someen. Virheilmoituksia sen sijaan sain lukea. Vähitellen tottumukseni muuttuivat ja en enää yrittänyt avata eri kanavia.
Osaan purkaa estot, mutta se ei ole helppoa. Siihen vaaditaan kahdeksan klikkausta. Se vaatii viitseliäisyyttä, ja jos kynnyksen ylittää, havahtuu miettimään, onko asia tärkeä. Usein ei ole.
Toki seurauksena on myös se, että olen pihalla lähipiirinkin postauksista. Toisaalta on juteltavaa, kun kohdataan.
Ville Holopainen
Kirjoittaja työskentelee Haminan seurakunnassa kasvatuksen pappina.