Ankkuriluoto, tuhkansirottelupaikka
Meripuisto 42, 48130 Kotka
Kotkan Katariinanpuiston eteläkärjessä oleva Ankkuriluoto on paikka, josta tuhkan voi sirotella mereen.
Käytännön ohjeita tuhkan sirotteluun
Tuhkan voi sirotella vain, kun vesi ei ole jäässä. Vesirajassa on astinkivet, joilta tuhka sirotellaan itäiselle puolelle eli Varissaaren suuntaan. Tuhkan sirottelee vainajan lähin omainen tai henkilö, jonka lähin omainen tai vainaja itse on tehtävään nimennyt.
Tuhka sirotellaan noin 30 cm korkeudelta pölyämisen estämiseksi. Tuhkan sirottelua tulee välttää tuulisella säällä. Tuulen suunta ja voimakkuus on syytä ottaa huomioon.
Tuhka tulee nimenomaan sirotella, ei kaataa.
Kaikki tuhka tulee sirotella yhteen paikkaan. Tuhkaa ei saa jakaa osiin eikä sijoittaa tai sirotella eri paikkoihin.
Toimituksen ajaksi läsnä olevat miehet ottavat lakin pois päästä.
Tuhkan sirottelun yhteydessä voi pitää pienen rukoushetken. Tilanteessa voi lukea esimerkiksi Psalmin 23 ja lausua Isä meidän -rukouksen yhteen ääneen. Sirottelun jälkeen on hyvä viettää lyhyt hiljainen hetki.
Sirottelun jälkeen uurna viedään pois hävitettäväksi, esimerkiksi polttamalla. Krematorioista on saatavissa yksinkertaisen kauniita pahviuurnia. Hautaustoimistoista voi kysyä myös lainauurnaa.
Alueelle ei ole suotavaa tuoda lyhtyjä, ristejä tms. muistoesineitä, koska kyseessä on julkinen puisto, ei hautausmaa.
Vainajaa kunnioittava tilaisuus
Vuonna 2006 lääninrovasti Jari Pennanen ja Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen antoivat ohjeita kunnioittavaan tuhkan sirotteluun:
"Suomalaisessa perinteessä ihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on luovuttamaton osa kulttuuriamme. Tämä kunnioitus jatkuu kuolemaan ja siihen liittyvään vainajan hoivaamiseen ja muistamiseen asti. Vainajan hautaaminen on aina arvokas ja juhlallinen tapahtuma. Sen tulee vaatimattomuudessaankin kaikin tavoin julkituoda ihmisen, hänen elämänsä ja hänen kuolemansa kunnioittamista.
Tuhkahautauksessa myös tuhkan sirottelu liittyy oleellisena osana vainajan saattamisen kokonaisuuteen.
Vainajan tuhkaa on käsiteltävä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Hautauskulttuurissamme on paljon kristillistä perinnettä. Yhä edelleen suuri osa vainajista haluaa tulla siunatuksi ja haudatuksi kristillisen perinteen mukaisesti. Hautauskäytännöissä on aina kunnioitettava vainajan vakaumusta."