Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Hautausmaat ovat tulvillaan historiaa ja kulttuuria. Tekisitkö tänä kesänä kävelykierroksen Kotkan ja Pyhtään hautausmaille? Kokosimme vinkkejä, mihin milläkin hautausmaalla kannattaa kiinnittää huomioita.
Teksti: Heidi Nevalainen, kuva: Nunnu Halmetoja
Kymin kirkon länsipuolella, Karhulantien varressa. Otettiin käyttöön 1700-luvulla.
Tutustu:
Täällä kannattaa kiinnittää huomiota upeisiin, vanhoihin muistomerkkeihin. Niihin on kirjoitettu mm. ammattinimikkeitä ja muistolauseita. Historiantuntija löytää hautakivistä monia merkittäviä henkilöitäkin. Esimerkiksi kirkosta katsottuna vasemmalla on kaksi Nordmann-suvun hauta-aluetta. Tykistöneversti David Anton von Nordmann oli Ruotsinsalmen linnoituksen komentaja. Hänen vanhimman poikansa Alexanderin kummi oli keisari Aleksanteri I.
Käytävän oikealla puolella puolestaan on pylväsmuistomerkki, joka kertoo, että paikkaan ”on maahanpantu Gavrilon Posadin Kauppamies Pjotr Ivanovitch Sinebrychoff”. Hän perusti Kotkaan panimon. Hänen poikansa Nikolai aloitti myöhemmin Helsingissä laajemman liiketoiminnan.
Tiesitkö?
Hautausmaata laajennettiin v. 1865, kun seurakunta sai lahjoituksena maata ”1/4 tynnyrinalan” verran. Lainhuudatus kuitenkin unohtui, joten 46 vuotta myöhemmin huomattiin, ettei alue ollutkaan virallisesti seurakunnan. Asia saatiin onneksi järjestymään.
Kymin kirkon länsipuolella. 380 sankarivainajaa.
Kymin kirkon itäpuolella. Otettu käyttöön 1893. Kappelin takana kappelihautausmaa, joka on uurnalehto.
Tutustu:
Hautausmaan vanhimmat alueet ovat lähimpänä kappelia. Hautausmaan ensimmäinen hauta on Hilma Kauppilan. Se on merkitty valurautalevyllä, jossa kerrotaan haudan olevan hautausmaan ensimmäinen.
Uurnalehdossa kannattaa katsoa lehtoon sijoitettua enkelipatsasta. Kivenhakkaaja Osmo Vikman veisti sen harvinaisesta Kymin harmaasta graniitista, joka on jo louhittu loppuun.
Tiesitkö?
Kun Kymin Vanha hautausmaa alkoi täyttyä, suunniteltiin uutta hautausmaata ensin Tampsankankaalle. Tuomiokapituli oli jo määrännyt sen hautausmaan paikaksi, mutta useat seurakuntalaiset valittivat päätöksestä. Sen seurauksena asialle ei vuosikausiin tehty yhtään mitään. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin päädyttiin valitsemaan nykyinen paikka.
Hyväntuulentien ja Kotkantien välissä. Otettu käyttöön 1896.
Tutustu:
Suuntaa ainakin osastoille 1 ja 2, parkkialueelta tullessa heti oikealla. Siellä muistomerkit edustavat hienosti 1800-luvun tyylejä. Löydätkö esimerkiksi edikulan eli rakennelman, jossa kaksi pylvästä kannattelee päätykolmiota? Lue myös muistomerkkien tekstejä: joissakin niistä kerrotaan jopa, kuka merkin on pystyttänyt.
Täältä löydät mm. Kotkan kaupungin ensimmäisen pormestarin Oskar August Backmanin haudan sekä pystypaaden, jossa on teksti ”äiti Elisabet Yrjölä”. Hän oli pitkäaikainen kaupunginkätilö, joka auttoi maailmaan monta kotkalaista.
Tiesitkö?
Hautausmaan vihkimistilaisuuteen tuli yli 4000 henkeä, jotka kuljetettiin paikalle varta vasten varatulla 11-vaunuisella junalla sekä hinaajien vetämällä proomulla.
Kotkan kirkon vieressä. 428 sankarivainajan muistomerkki sekä jäänmurtaja Tarmon ilmapommituksessa kuolleiden muistopaasi.
Kotkan Mussalossa, Santalahdessa, Niinilahdentie 33. Otettu käyttöön v. 1920.
Tutustu:
Hautausmaan kellotornin kello on peräisin vanhasta Lavansaaren kirkosta.
Muistomerkeistä kannattaa ihailla etenkin suuria sukuhautoja. Suurin niistä lienee opettaja Eero Ulvisen ja hänen sukunsa. Ulvinen oli aktiivisesti mukana hautausmaan perustamisessa ja huolehti mm. hautausmaan tiliasioista ja paikkojen varaamisesta.
Tiesitkö?
Mussalon saari kuului aikoinaan Kymin seurakuntaan ja kotikirkko oli Kymin kirkko, jonne oli saaresta vaikea ja vaivalloinen matka. Hautausmaan perustaminen sai kimmokkeen hautaussaatossa sattuneesta veneturmasta, jossa yksi ihminen menehtyi.
Kotkan Suulisniemessä, Östringinkadun varrella. Otettu käyttöön v. 1925.
Tutustu:
Pääportin lähellä oleva, luonnonkivestä tehty muistomerkki oli alun perin Hallan sahan edustalla. Sen muistolaatassa on 33:n sodissa kaatuneen Hallan sahan työntekijän nimet.
Ihastele myös hautausmaalla kasvavia, iäkkäitä ja kookkaita mäntyjä.
Tiesitkö?
Metsäkulman siunauskappeli vihittiin käyttöön v. 1956, samana päivänä kuin Laajakosken kappeli. Aikoinaan Metsäkulman kappelissa pidettiin jopa jumalanpalveluksia ja pyhäkouluakin.
Kotkan Koivulassa. Otettu käyttöön 1910-luvulla.
Tutustu:
Hautausmaan keskivaiheilla on aikoinaan sijainnut hautauskappeli. Se purettiin vuonna 1985, mutta paikalla on vielä muistotaulu kappelista. Vanhan kappelin ympärillä oli kaarevasti sijoitetut hautarivit, joissa lepää mm. pommituksissa kuolleita kotkalaisia sekä sodan jälkeen rintamalta saatuihin sairauksiin menehtyneitä miehiä.
Parikan hautausmaalla on monia muistomerkkejä, kuten mereen hukkuneiden seurakuntalaisten muistomerkki. Hiljattain alueelle perustettiin myös Tyhjän sylin muistomerkki.
Tiesitkö?
Kun hautausmaata perustettiin, suurin osa perustamiskuluista meni rautatiehen: hautausmaan viereen nimittäin johdettiin junaraide. Vainajat kuljetettiin hautausmaalle junaan liitetyssä ruumisvaunussa. Vaunua varten rakennettiin myös katos ja paikalle hankittiin jopa puhelinkoppikin.
Kotkan Laajakoskella, Laajakoskentien varressa. Otettu käyttöön v. 1920.
Tutustu:
Hautausmaan takaosassa, kappelista katsottuna oikealla, on islaminuskoisille varattu alue.
Osastolta 2 voi löytää Verner Vikmanin haudan. Vikman oli kivenhakkaaja, joka valmisti lukemattomia tämän ja muiden hautausmaiden muistomerkkejä. Hänen oma hautakivensä on tehty harvinaisesta Kymin harmaasta graniitista.
Kiviainekseen kannattaa kiinnittää huomio myös kappelia katsoessa. Sen tiilet ovat Kymijoen savea. Komea kappeli valmistui v. 2003.
Tiesitkö?
Hautausmaalle johtava tie saatiin järjestymään vasta 1950-luvulla. Sitä ennen hautausmaalle vedettiin lumirekeä ja myöhemmin tie aurattiin traktorilla.
Kotkan Hurukselassa, os. Kahrinkangas 27. Otettu käyttöön v. 1951.
Tutustu:
Tie hautausmaalle kulkee vanhan maalaiskylän halki. Hautausmaan alue rajoittuu osittain Kymijokeen.
Tiesitkö?
Hautausmaan edustalla oli alkuvuosina puomi hevosten kiinnittämistä varten. Oli tavallista, että saattoväki kulki hevosilla tai jalan. Ennen hautausmaalle menoa saatto pysähtyi vainajan kotitalon kohdalla.
Kirkonmaan saaressa. Otettu käyttöön v. 1927 Kuutsalon saaren asukkaiden hautausmaaksi.
Tutustu:
Jo pelkkä matka saarihautausmaalle on elämys, ja sen luonnonläheinen tunnelma kannattaa käydä aistimassa, jos mahdollisuus on.
Tiesitkö?
Kuutsalolaiset vastasivat alkuun itse hautausmaan kustannuksista, ja omaiset kaivoivat haudatkin itse. Saattoväki tuli paikalle moottoriveneillä ja heidän piti huolehtia myös papin kuljettamisesta.
Pyhtään kirkonkylällä, kirkon vieressä.
Tutustu:
Moni suuntaa tänne ihailemaan upeaa keskiaikaista kivikirkkoa, mutta myös kirkkoa ja kellotapulia ympäröivä vanha hautausmaa henkii historiaa. Alueella on myös sankarihautausmaa.
Tiesitkö?
Pyhtään kirkon alue ja kirkkorakenteet ovat huomioarvoisia myös arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta, ja kohde sisältyy Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin.
Pyhtään Munapirtissä. Otettu käyttöön 1923.
Tiesitkö?
Munapirttiläiset vainajat kuljetettiin aiemmin moottoriveneillä Korkeaharjun hautausmaalle. Kun Munapirttiin saatiin oma hautausmaa, siirrettiin Korkeaharjulta muutaman vainajan jäännökset Munapirttiin.
Vastilassa, Antinniementie 43. Otettu käyttöön 1920-luvun lopulla.
Tutustu:
Hautausmaalla on Haaviston ja Vastilan sankarivainajien muistomerkki ja sankarihauta. Sinne on siunattu 25 isänmaan puolesta taisteluissa kaatunutta miestä.
Vieressä on myös idyllinen Haaviston kirkko, joka valmistui alun perin rukoushuoneeksi vuonna 1952. Rukoushuone vihittiin kirkoksi 1964.
Tiesitkö?
Kirkkorakennuksen perustukset oli ehditty saada valmiiksi ennen talvisotaa. Sitten inflaatio vei ison osan rahoista, joita kylän väki oli kerännyt, ja rakentaminen viivästyi.
Länsikyläntie 290, Pyhtää. Otettu käyttöön v. 1890.
Tutustu:
Hautausmaalla on edelleen pystyssä vanhoja hautamerkkejä, -paaseja ja rautaristejä, joista osa on hyvinkin yksilöllisiä. Ensimmäinen Korkeaharjun hauta on pääkäytävän vasemmalla puolella.
Tiesitkö?
Hautausmaan perustamista pohdittiin jo 1800-luvun alkupuolella, mutta alue saatiin lunastettua vasta isonjaon valmistuttua. Valmisteluissa oli mennyt niin kauan, että hankittu alue huomattiin heti liian pieneksi.
Saaristossa yksityisiä, ei seurakuntien omistamia hautausmaita on ainakin Kaunissaaren hautausmaa ja Haapasaaren hautausmaa Vanhankylänmaan saaressa.
Kotkan ortodoksinen hautausmaa sijaitsee Hovinsaarella. Pyhän Nikolaoksen kirkon vieressä aikoinaan sijainneesta hautausmaasta on säilynyt vain pieni osa.
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa sijaitsee Kierikkalassa, lähellä Parikan hautausmaata.
Lähteinä on käytetty Kaisu Harjunpään teosta ”Hiljaisuus puhuu – Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat” sekä internetlähteitä.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä