Hiljentymisen aikaa

Ortodoksien, Vapaakirkon ja Helluntaiseurakunnan pääsiäisen vietossa on omat piirteensä. Kaikkia yhdistää hiljentyminen – ja yhteiseen ruokapöytään kokoontuminen.

Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Sievinen

Kaksi miestä ortodoksisessa kirkossa.
Esa Terviö ja Lars Forsman pohdiskelivat kirkkovuoden suurimman juhlan merkitystä ja viettoa. Ortodokseille pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla.

Ortodokseille pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla. Sitä edeltää 40 vuorokauden suuri paasto, joka alkaa sovintosunnuntaina. Ehtoopalveluksessa seurakuntalaiset pyytävät toisiltaan anteeksi syntejään. 

– Paasto voi olla myös henkistä paastoa. Silloin ihminen pidättäytyy pahoista ajatuksista toisia kohtaan, Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon isännöitsijä, staarosta Esa Terviö kertoo.

Ruokapaastoa enemmän paastonajan opetuksessa korostuu elämänmuutoksen ajatus: katumus, parannus, anteeksipyytäminen ja -antaminen sekä sovinto.

Sovintosunnuntaista lähtien aletaan kirkossa elää Kristuksen kärsimysnäytelmää.

Pääsiäistä edeltävän Suuren viikon aikana palveluksia kirkossa on joka päivä. Silloin kuljetaan Jeesuksen jalanjäljissä kohti pääsiäisen tapahtumia. Pääsiäisyön liturgiaan kuuluu ristisaatto, joka kiertää kirkon, ja ihmiset kantavat lyhtyä, ristiä ja ikoneita.

Yhteiseen pääsiäispöytään

Yöpalveluksen jälkeen paasto on päättynyt, ja ortodoksit kokoontuvat ruokapöytien ääreen.

– Kotimme oli ortodoksinen, ja Lempi-äitini kattoi pääsiäisyön pöytään muun muassa pashaa, kulitsaa, karjalanpiirakoita, munavoita, kakkuja ja suklaata, seurakuntaneuvoston jäsen Lars Forsman muistelee.

Ennen koronaa Lars Forsmanin kotiin kokoonnuttiin samoissa merkeissä.

– Kulitsa on jäänyt pois, muuten tarjolla on ollut samoja ruokia.

– Pääsiäisen aterioita on nautittu joukolla myös pappilassa, kirkossa ja seurakuntasalilla, yleensä nyyttäriperiaatteella, Terviö kertoo.

Ortodokseilla on oma pääsiäistervehdyksensä. Tavatessa sanotaan: Kristus nousi kuolleista, ja tervehdykseen vastataan: totisesti nousi.

Mies ja kitara.
Mikko Almgrenin pääsiäisen lauluihin kuuluvat esimerkiksi ”Hän ei ole enää täällä” ja ”Käy yrttitarhassa polku”. Vapaaseurakunnassa pääsiäistä vietetään ortodokseja pelkistetymmin.

Sydämen hiljentymistä

– Meillä pääsiäistä vietetään ortodokseja pelkistetymmin. Ajattelen, että Jeesuksen elämän tyyli oli hyvin vaatimaton. Koen, että pääsiäinen on enemmänkin oman sydämen hiljentymistä ja tutkiskelua, miettii Kotkan Vapaaseurakunnan puheenjohtaja Mikko Almgren.

– Pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhla, johon kuuluu kristinuskon keskeisin sanoma.

Pääsiäisenä väkeä kirkossa käy normaalia enemmän. Kirkkoa koristellaan sopivilla kukilla, ja jumalanpalveluksessa lauletaan paljon.

– Varsinkin sunnuntaina lauletaan riemullisia lauluja, sanoo Almgren, joka vaimonsa Tertun kanssa laulaa usein niin kirkossa kuin kotonakin.

– Appeni Allan Penttinen, entinen seurakuntamme pappi, kehitti aikanaan kiirastorstain Getsemane-illan, jossa oli usein vieraileva puhuja ja jossa laulettiin hengellisiä pääsiäislauluja. Perinnettä jatkettiin, ja suosittuun tapahtumaan on tullut väkeä eri kirkkokunnistakin.

Almgrenin perheen kotona hiljennytään pääsiäisenä miettimään suurta sanomaa.

– Ei mitenkään muodollisesti, vaan kukin sydämessään. Pitkäperjantai on englanniksi Good Friday, hyvä perjantai, ja tuo nimitys kuvaa sitä, millaisena minä sen koen.

Sukulaisia tulee syömään. Perheen äiti valmistaa karitsaa ja erinomaista pashaa, ja pääsiäiseen kuuluvat myös mämmit, pääsiäismunat, tiput ja rairuohot.

– Ja tietysti pääsiäiskukko tuo lapsille munia.

Nainen ja narsisseja.
Stina Turpeinen kertoo Helluntaiseurakunnassa lapsille pääsiäisestä. Hänen pääsiäiseensä kuuluvat myös keväästä kertovat kukat.

Pääsiäisen sanomaa lapsille

– On hyvä asia, kun saa kertoa lapsille pääsiäisen sanomaa, niin pyhäkoulussa kuin alakouluikäisten Mix-illoissakin, sanoo Kotkan Helluntaiseurakunnassa lapsityötä tekevä Stina Turpeinen.

Pääsiäisen tapahtumia havainnollistetaan lapsille usein tekemällä niistä näytelmiä.

– Tyhjä hauta kertoo lapsille, että Jeesus on ylösnoussut.

– Väreillä kuvaan pääsiäisensanoman ymmärrettävästi: kultainen sydän symboloi taivasta, musta sydän kuvaa syntiä, punainen sydän kertoo anteeksiantamuksesta ja valkea sydän kertoo siitä, kun Jeesus on tullut sydämeen asumaan. 

Seurakunta järjestää musiikkijumalanpalveluksen palmusunnuntaina.

Kiirastorstaina on seurakunnassa Miksi lammasta -tapahtuma. Tapahtumassa käydään läpi, mistä pääsiäinen on saanut alkunsa. Sitten nautitaan lampaasta valmistettu pääsiäisateria ja käydään läpi Jeesuksen sovitustyö ristillä.

Ylösnousemusjuhlaa vietetään sunnuntaina sanan ja musiikin merkeissä.

– Minulle itselleni pääsiäinen merkitsee hiljentymistä pääsiäisensanoman äärellä. Pääsiäinen on myöskin valon ja kevään juhla, joka kertoo, että Kristus on ylösnoussut ja meillä on elävä Jumala.