Kirkkovaltuustolla on edeltäjänsä historiassa

Kuudennusmiehet olivat siveyden vartijoita ja varsin monitoimisia luottamushenkilöitä.

Teksti: Ulla-Maija Sievinen, kuva: Museovirasto

Mustavalkoinen vanha kuva Pyhtään kirkosta.

Nykypäivän seurakunnan luottamushenkilöillä on pitkään ollut edeltäjänsä historiassa.

Kuudennusmiehet, ruotsiksi sexmanit hoitivat sekä seurakunnan että valtionhallinnon piiriin kuuluvia asioita. Luottamustehtävässä toimi samanaikaisesti usein kuusi hyvämaineista ja arvostettua talonpoikaa seurakunnan eli kolkilta. Heitä alettiin ikuistaa asiakirjojen sivuille 1500-luvun lopulta lähtien.

Kirkon asemaa paikallishallinnossa vankensi vuonna 1650 annettu asetus, joka määräsi seurakunnan johtoon kirkkoherran ja kuudennusmiesten muodostaman kirkkoneuvoston.

Hyvien tapojen ja moraalin vartijoita

Kirkkoherra ja pitäjäläiset valitsivat yhdessä kirkkopitäjän kuudennusmiehet pitäjänkokouksessa eli kirkonkokouksessa, yleensä kirkkohuoneessa jumalanpalveluksen jälkeen.

Alun perin kuudennusmiesten tuli olla oman kulmakuntansa edustajina kirkollisessa itsehallinnossa. He olivat hyvien tapojen ja moraalin vartijoita ja vahtivat sitäkin, että väki kävi kirkossa.

He kantoivat kirkollisista rikkomuksista määrätyt sakot, toteuttivat ulosottoja ja maan pakkolunastuksia.

Kuudennusmiehet pitivät lisäksi huolta papiston kymmenysten ja verojen maksusta. Kymmenykset olivat varhaista valtiollista ja kirkollista veroa, ja niiden kantaminen perustui Vanhan testamentin ohjeisiin.

Kirkonarkun avain ja rakennusvalvontaa

Yksi kuudennusmiehistä sai kunniatehtävän, kirkonarkun avaimen säilyttämisen. Kirkkoherralla ja kirkonisännällä oli omat avaimensa. Arkussa säilytettiin kirkon rahoja ja mm. tilikirjoja.

Kun seurakunnassa rakennettiin vaikkapa kirkko, kappeli tai pappila, kuudennusmiehet jakoivat talopojille osuudet työstä ja vastasivat siitä, että työt tulivat tehdyiksi.

Kuudennusmiehet järjestivät kyläläisten kellonsoittovuorot ja valvoivat, että kellot kajahtelivat sovittuina aikoina.

Pitäjänkokouksissa, joihin kuudennusmiehet osallistuivat, päätettiin alkujaan etupäässä kirkkoa ja seurakuntia koskevista asioista, mutta 1700-luvun lopulta tehtävät maallistuivat. Niissä alettiin käsitellä myös mm. köyhäinhoitoa, terveydenhoitoa ja kansanopetusta.

Sakkoa kuudennusmiehille

Ensimmäiset tiedot Pyhtään kuudennusmiehistä ovat vuodelta 1620, jolloin he vahvistivat puumerkeillään kylvö- ja karjaluottelon. Tuolloin heitä oli kuusi miestä. Eräänlaisen kirkkoneuvoston Pyhtäällä kuudennusmiehet muodostivat asetuksen mukaisesti kirkkoherran kanssa 1600-luvulla.

Tehtävien hoidossa tuli ongelmiakin. Vuonna 1648 kuusi Pyhtään kuudennusmiestä valitti kyynelehtien käräjillä, että eivät olleet kyenneet kantamaan kirkkoherralle kuuluvia rästejä, josta syystä he saivat kukin kolme markkaa sakkoa.

Samanlaisen sakon saivat kaksi pyhtääläistä kuudennusmiestä, jotka eivät olleet tehneet listaa niistä henkilöistä, jotka olivat lyöneet laimin osuutensa kirkon rakennustöistä.

Puumerkki pöytäkirjaan

Ihan ilmaiseksi ei kaikkia näitä tehtäviä tarvinnut hoitaa. Pyhtään kuudennusmiehet saivat ainakin vuonna 1739 palkkioksi vaivoistaan kuuden kuparimarkan vuosikorvauksen.

Kirkkoherran johtama raati eli neuvosto toimi Kymissä 1730-luvulla. Vuodesta 1785 lähtien Kymin kirkkoneuvostoon valittiin molemmat pitäjän papit ja kaksi maallikkoa.

Kymissä toimi 1670-80-luvuilla myös piispan apulainen, jonka tehtävänä oli paikasta toiseen kuljeskelevien huonomaineisten irtolaisten valvonta.

Kymissäkin kuudennusmiehillä oli pitäjänkokouksessa arvostettu ja keskeinen asema. He olivat luottamusmiehiä, jotka huolehtivat piirissään kokousten päätösten toimeenpanosta, ja heidän oli mm. organisoitava hirsien kuljetus seurakunnan rakennustöille. Kuudennusmies kirjoitti nimensä pöytäkirjaan.

Koska kirjoitustaito oli vielä harvinaista, pöytäkirjaan piirrettiin yleensä oma puumerkki.

 

Lähteitä: Kymenlaakson historia 1, Kymin historia I. Kymin seurakunta, Kallio, Veikko: Kymin historia 2, Oksanen, Eeva-Liisa: Vanha Pyhtää. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743.