Rakasta lähimmäistäsi

Jeesus antaa hyviä neuvoja myös joulun viettäjille.

Teksti: Ulla-Maija Sievinen

Ikonikuva Jeesuksesta.

Jouluna ihmisten mielissä on seimessä lepäävä Jeesus-lapsi.

Aikanaan hänestä tuli yhteiskuntansa toisinajattelija, vanhojen ajatusten kyseenalaistaja ja syntisten ystävä. Hän antaa myös nykyihmisille paljon ajattelemisen aihetta siitä, miten muihin ihmisiin tulee suhtautua.

Taitaa olla niin, että nämä neuvot ovat myös tie onnelliseen, lämpimään jouluun.

Rakasta kuin itseäsi

Rakkauden kaksoiskäsky on se tunnetuin Jeesuksen antama elämänohje ihmisille:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Matt. 22:34-40)

Minä itse on kautta aikojen ollut ihmisille se tärkein asia. Tänä päivänä puhutaan terveestä itserakkaudesta, ja yksi ajan trenditeesi on tämä: Rakasta itseäsi joka päivä ansaitsemallasi tavalla, äläkä odota muiden antavan sinulle odottamiasi asioita.

Yksinäisyys on suomalaisten tappavan tuhoisa kansansairaus. Olisiko Jeesuksen neuvosta apua yksinäisyyden vähentämiseen: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää se heille.” (Luukas 6:31)

Rakastaisinko häntäkin, joka ei ole kiva?

Mukavaa ihmistä on helppo rakastaa. Mutta ihmistä, jonka kanssa on pahaa kränää, ei tule niinkään rakastettua. Pitäisikö sitten?

Vuorisaarnassa Jeesus sanoo: ”Teille on opetettu: Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiestänne ja rukoilkaa hänen puolestaan, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.” (Matteus 5:43-45)

Viha ja epäsopu tekevät mielelle pahaa. Ne eivät ole omiaan luomaan lämmintä joulua.

Jeesus kieltää tuomitsemasta muita ihmisiä: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. (…) Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?” (Matteus 7:1-5)

Tuomitseminen on niin helppoa, arkipäiväistä ja juoruillessa kivaakin. Mutta jos joku ihminen mollaa keskustelussa jotakin kolmatta ihmistä, hän varmasti mollaa muitakin. Sinua ja minua.

Syrjittyjen kanssa aterialla

Vuorisaarna alkaa näin: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” Matteus 5:1-12

Hengessään köyhien on nähty tarkoittavan ihmisiä, maan hiljaisia, syrjäytyneitä ihmisiä, jotka eivät pidä itseään onnistuneina ja loistavina, vaan kokevat oman inhimillisen heikkoutensa ja rajallisuutensa.

Jeesus söi ja joi kaikenlaisten ihmisten kanssa, myös syrjittyjen. Näinkin hän rikkoi aikansa rajoja. Ja kylläpä se ärsytti itseään mainioina pitäviä ihmisiä.

Tämän nähdessään fariseukset sanoivat Jeesuksen opetuslapsille: Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa?” (Matteus 9: 9-13)

Heille Jeesus sanoi toisessa yhteydessä suorat sanat:

Voi teitä, lainoppineet ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edessä, ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät.” (Matteus 23:13)

Aiemmin Jeesus oli jyrähtänyt heille näin: ”Totisesti portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.” (Matteus 21:31)

Tule lasten kaltaiseksi

Naiset olivat juutalaisessa yhteisössä miestä alempia, miehet eivät edes tervehtineet naisia ja mies saattoi jättää aviovaimonsa milloin tahansa.

Jeesukselle naiset ja miehet kuitenkin olivat tasa-arvoisia. Kaikkein alhaisimpana pidettiin syntistä naista. Nainen oli tehnyt aviorikoksen, ja kansanjoukko halusi kivittää hänet.

– Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä, Jeesus sanoi. Yhtään kiveä ei heitetty. Jeesus sanoi kiitolliselle naiselle: –Mene, äläkä enää tee syntiä.

Lapsia ei erityisesti pidetty arvossa. Jeesus oli tässäkin toista mieltä. Kun opetuslapset väittelivät siitä, kuka on suurin taivasten valtakunnassa, hän kutsui lapsen luokseen ja sanoi:

Totisesti, ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te että pääse taivasten valtakuntaan.” (Matteus 18:1-5)

Muistaa Joulun Lasta

Voisi ajatella niin, että jouluna kannattaisi rakastaa lähimmäistään, sitäkin niin ei-mukavaa, tehdä ihmisille niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle, olla tuomitsematta ja kuvittelematta itsestä liikoja. Ja muistaa kaikkia lapsia ja erityisesti Joulun Lasta.

Siitä se voisi syntyä, rauhallisen mielen valoisa joulu.