Planeettojen konjunktio vai keksitty juttu?

Matteuksen evankeliumissa tähti johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen syntymäpaikan luo. Tähtitieteilijät ovat pohtineet, millainen taivaan ilmiö olisi voinut olla kyseessä. Vaihtoehtoja on muutamia.

Teksti Elina Valtonen, piirros Nunnu Halmetoja

​​​​​​

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät: »Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.»

Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Matt. 2: 1–2, 9–11

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström tuntee tarinan joulun tähdestä. Sitä nimittäin toisinaan kysytään, olisiko Matteuksen evankeliumissa kuvattu tähti voinut olla jokin oikea taivaan ilmiö?

Liljeströmin mukaan vaihtoehtoisia selityksiä on muutamia. Yksi niistä on planeettojen konjunktio, eli planeettojen näkyminen taivaalla hyvin lähekkäin toisiaan.

– Jupiter, Saturnus ja Venus voivat muodostaa hyvin näyttäviä konjunktioita, ja niitä tapahtuu verrattain usein. Vuonna 7 ennen ajanlaskun alkua Jupiter ja Saturnus näkyivät kolme kertaa hyvin lähekkäin toisiaan. Sitähän ei tiedetä tarkalleen, minä vuonna Jeesus syntyi.

On myös pohdittu, olisiko kyseessä voinut olla uuden tähden syttyminen. Tällainen voisi olla esimerkiksi supernovaräjähdys, jossa tähti räjähtää. Liljeströmin mukaan supernovista jää avaruuteen jäänne, joka voidaan havaita, mutta sellaista ei nykyajan tarkoilla teleskoopeilla ole löytynyt.

– Nova puolestaan on tähden pinnalla tapahtuva räjähdys, joka kirkastaa tähden joksikin aikaa, mutta josta ei jää pysyvää jäännettä. Sellaistakaan sopivaa kandidaattia ei ole löytynyt.

Olisiko se sitten voinut olla komeetta? Kenties, mutta komeettoja pidettiin tuohon aikaan useimmiten tuhon enteenä. Liljeström epäilee, ettei Messiaan syntymistä olisi juhlittu komeetalla.

Komeetta enteili onnettomuutta

Liljeström on tutkinut erityisesti keskiaikaisia taivaanilmiöitä ja sanoo, että historiassa erilaisia merkkihenkilöitä ja merkkitapahtumia on tavattu liittää taivaallisiin valoilmiöihin. Se on luontevaa, sillä siihen aikaan niiden syitä ei ymmärretty.

– Oli ajan tapa yhdistää kaikennäköistä merkittävää taivaalla tapahtuviin asioihin. 

Esimerkiksi varhaista keskiaikaa Britanniassa kuvaavaan Anglosaksien kronikkaan on listattu, millaisia taivaallisia ilmiöitä, kuten Auringon ja Kuun pimennyksiä tai komeettoja kunakin vuonna nähtiin. Näitä havaintoja oli kirjannut ylös varsinkin englantilaisen historian isänä tunnettu munkki nimeltä Bede. Beden teksteissä komeetan lento tapahtui samana vuonna, kun piispa kuoli ja Somersetin valloitusta seurasi auringonpimennys.

Vastaavantyyppisiä linkityksiä tehtiin myös revontulien, tähdenlentojen ja halonäytelmien suhteen.  

– Halonäytelmien tai revontulien ajankohtia on usein vaikea arvioida, mutta pimennyksistä tiedetään nykyään erittäin hyvin, milloin ne ovat tapahtuneet, Liljeström kertoo.

Esimerkiksi vuonna 1133 tapahtunut auringonpimennys kerrottiin tapahtuneen vuonna 1135. Tuona vuonna kuningas Henrik I kuoli ja maa syöksyi sisällissotaan.

Liljeström huomauttaa, ettei tällainen tapa ole täysin poissuljettu modernina aikana. Pohjois-Korean edellisen johtajan Kim Jong-Ilin syntymän aikaan kerrotaan taivaalla näkyneen kaksoissateenkaari ja uuden tähden syttyneen.

– Kaksoissateenkaari ei ole harvinainen ilmiö, mutta kukaan tähtitieteilijä ei ole havainnut tätä uuden tähden syttymistä.

Kaikki tähdet liikkuvat idästä länteen

Joulun tähden tapauksessa se, ettei Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa tiedetä, on vain osa asian selvittämisen hankaluutta. Ei myöskään tarkalleen tiedetä, keitä itämaan tietäjät olivat. He tulivat idästä ja olivat oppineita.

– Jos he olivat Kaksoisvirtainmaasta, siellä oli todella pitkät perinteet taivaan havaitsemiseen. Sikäläisille oppineille, eli papeille ja astrologeille taivaan luontainen liike oli tuttu. Tähdet liikkuvat aina idästä länteen. Siksi on vaikea miettiä, mikä ilmiö olisi sen ajan tähtitieteilijää niin poikkeuksellisella tavalla hämmentänyt.

On mahdollista, että tarina itämaan tietäjiä johdattaneesta tähdestä on keksitty juttu. Sillä on haluttu korostaa Jeesuksen syntymän ihmettä. Evankeliumissa tähti myös pysähtyi, mitä mikään taivaallinen ilmiö ei tee.

– Siksi mietin, ettei taustalla ole välttämättä ollut mitään oikeaa tapahtumaa. Haluttiin esittää, että tähti oli ihme, eikä käyttäytynyt kuten taivaan ilmiöt yleensä. ­Se ei kuitenkaan vie tapahtumalta sen pyhyyttä tai ihmeellisyyttä pois.

​​​​​