Yhteisvastuu tukee partioharrastusta

Kotka-Kymin seurakunnassa on oma Seppo, eli partiotyöntekijä. Vilhelmiina Sipolan mielestä partio on hyvä harrastus, sillä siinä oppii hyviä arvoja elämää varten.

Kaksi henkilöä pakkaa muikkuja ulkona talvimaisemassa.
Suomen Partiolaiset toimii vuoden 2025 Yhteisvastuun yhteistyökumppanina.

Teksti Elina Valtonen, kuva Susanna Oksanen

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys keskittyy nuorten unelmien, tulevaisuususkon ja toimijuuden tukemiseen. Varoja kerätään, jotta nuoret voivat harrastaa ja oppia uusia taitoja ja siten rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Keräyksen kumppani kotimaassa on Suomen Partiolaiset. Keräysvaroilla tuetaan nuorten osallistumista partioharrastukseen ja katetaan esimerkiksi leiri- ja retkimaksuja ja tuetaan varustehankintoja.

– Partiossa opetellaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Oppii huolehtimaan yhteisistä asioista ja paikoista ja omaksuu hyviä arvoja elämään, kertoo nuorisotyönohjaaja Vilhelmiina Sipola Kotka-Kymin seurakunnasta.

Esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen ja ympäristön suojelu ovat partiolaisliikkeen perusarvoja, eli partioihanteita. Partioharrastukseen kuuluu vahvasti muun muassa luonnossa liikkuminen, erilaiset ryhmätaidot ja käsillä tekeminen. Harrastaminen on parhaimmillaan elämyksellistä.

– Tekemällä oppiminen kuuluu partioon, Sipola sanoo.

Partioharrastukseen olennaisena osana kuuluu erilaisten taitomerkkien tekeminen. Kymenlaakson seurakunnat ottivat tämän vuoden alussa käyttöön yhteisen oman seurakuntataitomerkkinsä. Sen tekemiseen voi esimerkiksi liittyä seudun kirkkoihin tutustumista tai seurakunnan tilaisuuteen osallistumista.

Yhteistyöllä vuosikymmenten takaiset juuret

Sipola voi käyttää nimitystä Seppo. Seppoja ovat seurakunnan työntekijät, joiden vastuualueeseen kuuluu partiotyö. Partiolaisten ja seurakuntien välinen yhteistyö on vuosikymmeniä jatkunutta perintöä.

Sipola vastaa taustayhteistyösopimuksista, joita Kotka-Kymin seurakunnalla on kolmen paikallisen partiolippukunnan kanssa. Yhteistyölippukuntia ovat Merituikut, Langinkosken Samoojat ja Partio-Kotkat. Käytännössä yhteistyösopimuksella linjataan esimerkiksi partiolaisten tilojen käytöstä ja molemminpuolisesta tiedottamisesta.

– Kauden alussa on yleensä pidetty kokous, missä käydään läpi, mitä tehdään tänä vuonna ja mitä tehdään yhdessä, Sipola kertoo.

Sipolan mukaan Kotkassa eri lippukuntia on paljon, ja niiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä ilman virallista yhteistyösopimustakin.

Puolet tuesta ulkomaille

Yhteisvastuukeräyksen tuotonjako muuttui tämän vuoden alusta. Uudessa mallissa varat jaetaan tasan kotimaan kohteiden ja kansainvälisten katastrofialueiden kesken. Keräyksen tuotosta 50 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen katastrofityöhön.

Tuotosta 30 prosenttia ohjataan evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta paikalliseen auttamistyöhön ja 20 prosenttia vuosittain valittavaan vaihtuvaan kohteeseen, joka tänä vuonna tarkoittaa partiolaisia.

Sipola sanoo, että paikalliset partiolippukunnat tulevat seurakunnan kautta saamaan osansa varoista. Seurakunnat saavat paikallisesti sopia, millä tavalla varat käytetään. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tukea leiri- tai retkimaksuihin tai välineiden hankintaa.

Partioharrastuksen kustannukset muodostuvat Suomen Partiolaisten jäsenmaksusta, joka sisältää valtakunnallisen ja piirikohtaisen maksun. Jäsenmaksuun voi myös sisältyä paikallisen lippukunnan maksu, jos sellainen on.

– Jäsenmaksu ei kata leirimaksuja. Leirimaksut koostuvat lähinnä ruokailukuluista. Varusteista oikeastaan ainut pakollinen on partiohuivi, Sipola selvittää.

Lahjoita oman seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen

  • MobilePayllä numeroon 81176
  • Lahjoitus netissä osoitteessa yhteisvastuu.fi/kotkakymi.
  • Pankin kautta lahjoitettaessa Yhteisvastuun tilit ovat:
    • Aktia FI82 4055 0010 4148 41
    • Nordea FI16 2089 1800 0067 75
    • OP FI14 5000 0120 2362 28.
    • Jos lahjoitat pankin kautta, lisää lahjoitukseesi seurakunnan viitenumero 304227.

Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.