Arvoituksellinen taivas

Raamattu kertoo vain vähän siitä, millaista taivaassa on.

Teksti ja kuva: Ulla-Maija Sievinen

Taivas.

Olen kuullut, on maa ilman vaivaa, Ilman kyyneltä, taistoa, huolta.
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota, siellä kerran, ah, olla mä saan.
Halleluja, siel riemuita voimme, halleluja, jo epäilys haihtui.
Enää koskaan en horjuen kulje, olen saapunut Jumalan luo.

Näin lauletaan vanhassa laulussa ”Olen kuullut, on kaupunki tuolla”, joka aikanaan loi kuvaa siitä, millaista kuolemanjälkeinen elämä taivaassa oikein on.

Ihmiset ovat kautta aikojen luoneet mielikuvia taivaasta. Kuvat ovat kauniita, niissä on enkeleitä, hyvää oloa, iankaikkista rauhaa, valoa, harppujen ja kannelten soittoa, kaikkea kaunista.

Raamatusta on vaikeaa löytää tietoja taivaasta

Mutta millaisen kuvan Raamattu antaa taivaasta, Jumalan kodista? Tämäpä onkin tuhannen taalan kysymys. Raamatusta ei ole helppoa löytää selkeitä taivaskuvauksia.

Raamatussa taivas-sana esiintyy yli 700 kertaa. Niillä sanoilla kuitenkin kuvataan usein fyysistä taivasta. Vastaavasti taivas Jumalan asuinsijana on esillä varsin harvoin.

– Raamatun ja luterilaisen uskonopin pohjalta voi sanoa, että taivaassa ollaan lähellä Jumalaa. Siksi kaikilla on taivaassa hyvä olla. Jumala on kaiken rakkauden ja hyvän lähde, miettii Kotka-Kymin seurakunnan kappalainen Maarit Alhosaari.

– Raamatussa taivaasta puhutaan usein kielikuvin ja vertauksin. Kerrotaan kultaisista kaduista, ja että kaikki siellä soittavat harppua.

”Se säihkyi kuin kallein jalokivi, jaspis”

Jerusalem oli aikansa hieno ja ihailtu kaupunki, ja Ilmestyskirjassa kerrotaan, että taivaassa, uudessa Jerusalemissa, on vielä upeampaa:

”Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota. Se loisti Jumalan kirkkautta, se säihkyi kuin kallein jalokivi, kuin kristallinkirkas jaspis. Sitä ympäröi suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja niitä vartioi kaksitoista enkeliä.

… Kaupunki oli neliön muotoinen, yhtä leveä kuin pitkä. …Muuri oli rakennettu jaspiskivestä, ja kaupunki oli kimmeltävää, lasinkirkasta kultaa. …Kaupunki ei myöskään tarvinnut valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa.”

– Tuossa kuvauksessa nähdään niitä asioita, jotka silloin olivat ihmisten mielestä arvokkaita. Jos tänä päivänä pyydettäisiin kuvaamaan taivasta, joku saattaisi arvella, että siellä on paljon kännyköitä, suoratoistopalveluja ja popcorneja, Maarit Alhosaari hymähtää.

Maarit Alhosaari.
– Luterilaisuudessa on ajatus, että poisnukkuneet kristityt ovat meitä lähellä esimerkiksi ehtoollispöydässä, yhdessä enkelien kanssa. Tämä on niitä ihmeellisiä asioita, joita ei ihminen järjellään pysty selittämään, Maarit Alhosaari miettii.

Susi ja lammas laitumella

Jesajan kirjan luvussa 65 kuvaillaan taivasta näin:

”Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.”

– Meillä on kaksi käsitystä siitä, milloin ihminen pääsee taivaaseen. Toisen mukaan ihminen kuoltuaan nukkuu ja odottaa ylösnousemuksen päivää. Toisen mukaan kuoleman jälkeen päästään heti taivaaseen, Maarit Alhosaari miettii.

Moni muistaa sanat, jotka Jeesus lausui ristillä. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan näin:

”Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät! Mutta toinen moitti häntä: Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rankaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.

Ja hän sanoi: Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. Jeesus vastasi: Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”

– Mutta Jumalan aikakäsitys lienee erilainen kuin ihmisten, Maarit Alhosaari pohtii.

Psalmien luvussa 90 todetaan: ”Tuhat vuotta on sinun silmissäsi kuin eilinen päivä, joka kiiti ohi, kuin öinen vartiohetki.”

Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta

– Taivas on arvoituksellinen asia, Maarit Alhosaari korostaa.

– Niin suuria asioita emme pysty nykyisellä ymmärryksellämme tietämään, voidaan vain aavistella, millaista taivaassa on.

– Raamatussa todetaan, että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Lapsi turvautuu Jumalaan, eikä siinä ole mitään hienoa ja älyllistä pohdiskelua.

Hautajaisissa Maarit Alhosaari sanoo usein vainajan omaisille:

– Meitä kantaa toivo, että tapaamme poisnukkuneen ja muut rakkaat taivaassa. Siellä Jumalan lähellä on rauha, ilo ja rakkaus.