Herkän kauniit himmelit

Himmelin kolmio saattaa symboloida uskoa, toivoa ja rakkautta. Varhaisimmat joulukoristeet olivat syötäviä, omenoita ja pähkinöitä.

Teksti ja kuva Ulla-Maija Sievinen

Kauniit ja herkät himmelit eivät alun alkujaan olleet pelkkiä joulukoristeita. Ne valmistettiin sadonkorjuun jälkeen ja ripustettiin tuvan kattoon jouluksi. Himmelit koristivat tupaa aina juhannukseen asti. Juhannuksena himmeli poltettiin, ja seuraavan joulun alla ripustettiin kotiin taas uusi himmeli.

Monien himmelistien eli himmelitaiteilijoiden mielestä himmelissä on jotakin hyvin pyhää.

Himmelissä on myös nähty olevan vahvaa voimaa. Himmelin uskottiin vaikuttavan siihen, että viljaa riitti aina tulevaan satokauteen asti. Se lupasi tuottoisaa satoa tulevalle kaudelle: mitä suurempi himmeli oli, sitä suurempi sato oli tulossa.

Sieluun saakka ulottuva mielentila

– Ei, himmeli ei ole vain joulukoriste, sanoo kotkalainen, pitkään himmeleitä valmistanut Aila Marhala. Hänen käsissään on syntynyt noin 350 himmeliä.

– Kiinnostuin himmeleistä vuonna 2017. Serkun tyttö teki itse lasihimmeleitä, ja hän opetti minulle, miten himmeleitä valmistetaan. Näissä lasihimmeleissä oli ohuet lasiputket, joiden sisällä kulkivat mahdollisimmat ohuet rautalangat.

 Serkun tyttö opetti Ailalle kaksi himmelien perusosaa, tähden ja timantin. Himmelit koostuvat erikokoisista kuutioista.

– Olen käynyt Valamossa himmelikursseilla vuodesta 2018 lähtien ja ensimmäiseksi valmistin himmelin nimeltään Onni. Se on eräs perusmalleista., Aila Marhala kertoo.

Kolmiot symboloivat uskoa, toivoa ja rakkautta

Marhala on useasti käynyt himmelisti Eija Kosken opissa. Koski on tehnyt myös kirjoja himmeleistä, ja teoksessaan Himmelin harmonia hän kertoo näin:

”Himmeli ei ole ainoastaan silmin havaittavissa oleva mobile, vaan se on sieluun saakka ulottuva mielentila, mielen tila. Himmelissä on jotakin suurta, kaunista ja syvästi harmonista.”

Himmelin nähdään omaavan paljon symboliikkaa. Esimerkiksi kolmiot saattavat symboloida uskoa, toivoa ja rakkautta, kun taas nelikulmiot voivat edustaa neljää vuodenaikaa.

Himmelit on perinteisesti tehty rukiin oljista ja myös järviruo’oista. Aila Marhala ei kuitenkaan halua käyttää olkia.

– Ne ovat suuritöisiä, ne pitää liottaa ja leikata. Käytän muovisia ja paperisia pillejä, joista syntyy myös erivärisiä himmeleitä.

Vaikein ja suuritöisin himmeli, jonka Aila Marhala on tehnyt, on nimeltään Himmeli ja taivas. Siinä on peräti yli 3000 osaa. Se näyttääkin kauniisti siltä, että himmelin päällä on himmelitaivas.

Himmelitekniikalla valmistuu myös ristejä

Aila Marhala on suunnitellut itsekin paljon malleja. Niiden kokoa voi sitten aina muunnella tarpeen mukaan. Hän myös opettaa himmelien valmistusta.

Ortodoksina Marhala on valmistanut paljon poikkipuin varustettuja ristejä himmelitekniikkaa käyttäen. Niitä on kodissa monenvärisiä, ja seuraavalla Valamon matkalla on tarkoitus tehdä ainakin musta ja punainen risti.

– Poikkipuu kuvastaa Kristuksen kanssa risteillä olleita kahta ryöväriä, kertoo Ailan puoliso Gregorio Marhala. Hän toimii Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan lukijana Kotkassa.

Pähkinät ja omenat kuusen koristeina

Jouluun kuuluvat monenlaiset muutkin koristeet. Erilaiset syötävät, erityisesti omenat ja pähkinät olivat 1800-luvun alkuvuosina suosituimpia kuusenkoristeita. Pian puun oksille alettiin ripustaa muitakin hedelmiä sekä koristeellisia paperinauhoja. Oksille ilmestyivät myös kimaltavat joulukoristeet.

Joulukoristeteollisuus alkoi Suomessa 1920-luvulla. Valtiolippuja, köynnöksiä ja kimmeltäviä palloja tuotettiin ulkomaisten esikuvien mukaan. Hellyttävimpiä ovat kuitenkin aina olleet lasten omin käsin tekemät koristeet.

1900-luvun alun suomalaiskotien suosikki oli leveä marsalkanvyö, jossa oli teksti: Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Joulukoristeet ovat aina olleet omistajilleen rakkaita ja niihin on liittynyt paljon tunteita. Aina joulun alla on yhtä ihanaa ottaa esiin rakkaat koristeet: siitä tietää, että joulu on taas tulossa.