Luther ihmetteli Jumalan nöyryyttä

Martti Luther ei keksinyt joulukuusta, mutta hän vaikutti joulun viettoon muilla tavoin. Jouluvirsiensä kautta Luther korosti Jumalan nöyryyttä. Hänelle joulu oli perhejuhla.

Teksti ja kuvankäsittely Elina Valtonen, kuva Pixabay

Tarinan mukaan Martti Lutherin kerrotaan taivaltaneen iltahämärässä Wittenbergissä kotia kohti. Hänen kerrotaan huomanneen, miten taivaan tähdet näyttivät tuikkivan kuusien latvoissa. Niinpä hän keksi tuoda kotiin kuusen ja koristella sen.

On mahdollisesti tämän tarinan syytä, että uskonpuhdistaja Lutheria on joskus pidetty joulukuusiperinteen jonkinlaisena keksijänä. Kertomus ei kuitenkaan ole totta.

– Martti Luther teki elämäntyönsä professorina yliopistossa. Hän ei ollut mikään elämystehtailija, mutta hänen ajattelunsa on vaikuttanut paljon joulun viettotapoihin, toteaa Kuopion hiippakunnan piispa ja Luterilaisen Kulttuurin Säätiön puheenjohtaja Jari Jolkkonen.

Keskiaikaisessa joulunvietossa adventtimarkkinat olivat hyvin yleisiä. Seimen rakentamisen perinne liitetään erityisesti Franciscus Assisilaisen tapaan eläytyä joulun sanomaan rakentamalla jouluyönä seimi niitylle. Seimet ovat edelleen tärkeä osa joulua. Niitä voi ihastella tänä vuonna muun muassa Kymenlaakson keskussairaalassa ja Haminassa, jonne rakentuu viime vuoden tapaan seiminäyttely.

Myös joulukuusen käytön juuret ulottuvat keskiajalle. Saksassa käytettiin Lutherin aikaan enemmän kuusen oksia ja havuja.

– Niidenkin vihreä väri muistuttaa elämästä ja toivosta pimeän talven keskellä, Jolkkonen sanoo.

Hänen toimintansa laukaisi joululaulubuumin, jota muut ovat sitten jatkaneet. - Piispa Jari Jolkkonen

Luther aloitti joululaulubuumin

Lutherin vaikutuksesta jouluun Jolkkonen nostaa erityisesti esille kaksi asiaa. Luther kehitti kansankielistä virsilaulua ja loi itsekin jouluvirsiä. Niissä hän korosti Jumalan nöyryyttä ja myötätuntoa.

Tunnetuin Lutherin jouluvirsistä on Enkeli taivaan. Jolkkosen mukaan erityisesti siinä tulee esiin ihmettely, miten maailmankaikkeuden Luoja alensi itsensä syntymällä talliin.

Saksankielisessä alkutekstissä lauletaan enkelin sanoin ”Von himmel hoch, da komm ich her.” Se voitaisiin suomentaa ”Korkeudesta taivaan tulla saan, kuuluttaa teille hyvää sanomaa.” Jolkkosen mukaan virren melodiakin alkaa ”korkeudesta” ja tulee alas kuvastaen Jumalan syntymää taivaasta ihmiseksi.  

– Kyllähän tällainen puraisee ja elähdyttää kaikkina aikoina, piispa toteaa.

Lutherin jouluvirsiä ovat myös vähemmän lauletut virret 16 Jeesus Kristus meille nyt ja 22 Sinua, Jeesus, kiitämme.

– Hänen toimintansa laukaisi joululaulubuumin, jota muut ovat sitten jatkaneet. Nykyiset suomalaiset valmistautuvat jouluun juuri laulaen.

Joulu on perhejuhla

Lisäksi Lutherin aikana vahvistui kehitys, jossa joulua vietettiin erityisesti perhejuhlana. Hän ja Katharina von Bora saivat kuusi lasta.

– Hän arvosteli luostarilupauksia ja väitti, etteivät ne perustu Jumalan käskyyn. Sen sijaan hän esitti, että Jumalaa palvellaan luostarin sijasta elämällä ihan tavallista perhe-elämää, Jolkkonen sanoo.

– Luther kärjisti: Pyhä Henki suree nähdessään munkin rukoilevan yksin kammiossaan, mutta iloitsee nähdessään perheen äidin kasvattavan lapsia ja isän pesevän lapsen sontaisia kapaloita.

Jumala katsoi vähäiseen

Jolkkosen mukaan joulu oli Lutherille erittäin tärkeä juhla. Joulu sopii hyvin Lutherin niin sanottuun ristin teologiaan.

Ristin teologian taustalla on havainto siitä, että ihminen luontaisesti etsii Jumalaa sieltä, missä on ylhäisyyttä, kunniaa ja valtaa. Kuten Jolkkonen sanoo: ihmisen rakkaus kiinnittyy siihen, mikä on kaunista, ylevää ja pyhää.

Lutherin ristin teologia lähti ajatuksesta, että Jumalan rakkaus on toisenlaista. Se kohdistuu siihen, mikä on alhaista, vähäistä, epäpyhää ja surkeaa.

– Jeesuksen syntymän lisäksi Marian valinta on tästä hyvä esimerkki. Jumala katsoi tavalliseen, pieneen, vähäiseen ja köyhään tyttöön, sanoo Lutherin teologiasta väitöskirjansa tehnyt Jolkkonen.

Niinpä Luther päätteli: Jos jumala on myötätuntoinen meitä kohtaan, meidänkin pitää suhtautua toisiimme myötätuntoisesti.

– Lutherin ajatukset joulusta eivät olleet uusia, mutta ne läpäisivät hänen virtensä ja saarnansa. Se toi joulun viettoon ikään kuin uutta buustia.