Nuorisotyöntekijät sovinnon tekijöinä

Atte Korjus ja Marko Lamminen: ”Me tuomme sovitteluprosessiin oman kokemuksemme ja näkemyksemme nuorten maailmasta.”

Kaksi miestä seisoo ulkona.
Marko Lamminen (oikealla) ja Atte Korjus toimivat Nuorten katusovittelussa varsinaisten sovittelijoiden työpareina.

Teksti ja kuva Ville Vanhala

 

Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta sen voi saada sovittua.

Nuorten katusovittelu-toiminta käynnistettiin Kotkan, Haminan ja Pyhtään alueilla viime vuoden toukokuussa.

Nuorten katusovittelu on Aseman Lapset ry:n kehittämä toimintamalli, missä nuoret rikoksentekijät kohtaavat rikoksen kohteet. Toiminnan tavoitteena on, että tehdystä rikoksesta saadaan aikaiseksi sovintoratkaisu.

Varsinaisesta sovittelusta vastaavat vapaaehtoiset, koulutetut sovittelijat ja heidän työpareinaan toimivat Kotka-Kymin seurakunnan nuorisotyönohjaajat Atte Korjus ja Marko Lamminen

– Me tuomme sovitteluprosessiin oman kokemuksemme ja näkemyksemme nuorten maailmasta, Lamminen kertoo.

– Käsiteltävinä on 15-18-vuotiaiden nuorten tekemiä rikoksia, minkä vuoksi myös huoltajat ovat myös aina mukana sovittelussa.

Tehokkaat kohtaamiset

Ennen kuin sovittelu saadaan aloitettua, poliisi seuloo rikosilmoituksista ne tapaukset, jotka poliisi katsoo sovittelukelpoisiksi. Seuraavaksi kukin tapaus siirtyy Kymi-Saimaan sovittelutoimistolle, mistä ne jaetaan alueiden vapaaehtoisille sovittelijoille.

– Sovittelu käynnistyy kummankin osapuolen erillistapaamisella, mistä jatketaan osapuolten yhteistapaamiseen, Atte Korjus kertoo.

– Vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus ja luottamuksellisuus ovat sovitteluprosessissa itsestäänselvyyksiä.

Nuorten katusovittelussa soviteltavia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitelyt, vahingonteot, laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset. Kun rikoksesta kirjataan sovittelusopimus, rikosta ei voida enää käsitellä juridisesti.

Marko Lamminen korostaa, että rikoksen tekijän ja kohteen kohtaaminen on pääsääntöisesti tehokkaampi tapa vaikuttaa nuoreen kuin rikoksen käsitteleminen oikeusprosessissa.

– Kohdatessa tekijälle selviää se, minkälaisia seurauksia hänen teollaan on ollut rikoksen kohteelle ja hänen läheisilleen. Esimerkiksi pahoinpitely saattaa heijastua pitkäänkin uhrin lisäksi myös hänen läheisiinsä.

Miehet ulkona.

Konkreettinen seuraus

Atte Korjus kertoo, että rikoksen teosta saattaa kulua pitkäkin aika rikoksen sovitteluun.

– Parhaassa tapauksessa nuoret ovat jo valmiiksi puhuneet asiasta keskenään, jolloin sovittelu on luonnollisesti helpompaa.

Erimielisyyksiä taas saattaa syntyä esimerkiksi tehdyn rikoksen luonteesta tai korvauksesta. Vapaaehtoisesta sovittelusta voi kieltäytyä tai tapaus siirtyy takaisin syyttäjälle myös siinä tapauksessa, jos asianosainen ei ilmesty sovittuna ajankohtana paikalle.

Esimerkiksi vahingontekoon syyllistynyt pääsee sovittelun tuloksena korvaamaan työpalvelulla.

Marko Lammisen mukaan työkorvaus on toimiva malli, koska siinä nuorelle rikoksentekijälle tulee konkreettinen seuraus.

– Tarvittaessa me voimme lähteä nuoren tueksi työpalvelupaikalle, mikäli hän kokee sinne yksin menemisen hankalaksi.

Helpottava ratkaisu

Tulokseen päätyneestä nuorten katusovittelusta laaditaan käyttäytymissopimus, jonka mahdollinen rikkominen johtaa rikoksen uudelleenkäsittelyyn.

Atte Korjus kertoo, että uusia, nuorten katusovittelu-toimintaan soveltuvia rikoksia tulee odottamaan käsittelyä tasaisin väliajoin.

– Meidän seudullamme olisi selkeää tarvetta nykyistä useammalle sovittelijalle.

Korjus ja Lamminen kuvailevat kahden nuoren välillä tapahtuneen rikoksen sovittelutilanteita alkuun jännittyneeksi, mutta sovinnon löydyttyä, tunnelma usein vapautuu.

– Sovinto on helpotus niin rikoksen tekijälle kuin sen kohteellekin, Lamminen toteaa.

– Mitä aikaisemmin nuori ymmärtää, että rikoksella on seurauksensa, sitä todennäköisemmin hän välttää vastaavanlaiset teot jatkossa.