(Hyviä) ja huonoja uutisia

Miten jaksaisi seurata kurjia uutisia maailmalta? Saako niiltä sulkea silmät? Ja miksi Jumala sallii kauheudet? Pyysimme asiantuntijoilta lohtua ja toivoa.

Nainen pitää sanomalehteä naamansa edessä.
 

Teksti Heidi Kaarto, kuva Pexels

Ennen saatoin katsoa useammat tv-uutiset joka ilta. Viime aikoina olen huomannut, että tekee mieli vaihtaa kanavaa tai sulkea koko laite. Uutiset maailmalta aiheuttavat epävarmuutta ja vähän pelottavatkin.

Maahanmuuttajatyön koordinaattori Maarit Koskensalo-Tiainen ymmärtää ajatukseni. Hänenkin mielestään median seuraaminen on tullut raskaaksi etenkin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

– Ikävistä uutisista, sodista ja luonnonkatastrofeista on toki mediassa meitä informoitu aiemminkin, mutta nyt tämän sodan myötä kaikki on tullut niin lähelle, liian lähelle.

Se, että nykyisin voimme seurata maailman traagisia tapahtumia reaaliaikaisesti, on aivoillemme vielä uutta, kertovat perheneuvojat Johanna Tanska ja Terhi Ruokonen-Jalo Etelä-Kymenlaakson perheasiain neuvottelukeskuksesta. Aivoille olisi tutumpaa, jos tietoa tulisi hitaammin ja vähemmän.

– Meillä on lupa säädellä tiedon määrää. Tietyssä määrin asioista perillä oleminen voi olla tärkeää ja vastuullista, mutta on tärkeää pitää huolta myös omasta elämänilosta ja turvallisuudentunteesta.

– Paitsi oman itsemme, myös muiden ihmisten vuoksi saamme voida hyvin. Maailma tarvitsee nyt hyvinvoivia ihmisiä, joilla on kyky ajatella ja tehdä hyvää.

Oikeaa tietoa ja vaikuttamista

Maarit Koskensalo-Tiainen tekee maahanmuuttajatyötä Kotka-Kymin seurakunnassa ja Kotkan kaupungilla. Hän kokee velvollisuudekseen tietää, mitä maailmalla tapahtuu ja mitä muille ihmisille ja kansoille kuuluu.

– Haluan myös mahdollisuuksieni mukaan yrittää vaikuttaa, osallistua keskusteluun, osoittaa sen, että täällä välitetään, että kärsiviä ihmisiä ei ole unohdettu.

– Jos ihmisten on sodassa olevissa maissa pakko elää jatkuvassa pelossa ja tulituksessa, on minun vähintään jaksettava seurata uutisia.

Koskensalo-Tiainen korostaa luotettavien uutislähteiden tärkeyttä.

– Seuraan uutisia kanavilta, joihin luotan. Näin uskon välttyväni harhaan johtamiselta ja pystyn ehkä myös välittämään oikeaa tietoa eteenpäin.

Kaikki eivät pysty suhtautumaan uutisiin samalla tavalla, ja sekin on ihan luonnollista. Kokemuksiin vaikuttavat esimerkiksi oma elämänhistoria ja persoonallisuuden piirteet.

– Tai millaisissa voimavaroissa olemme itse juuri nyt tai millainen perusturvallisuus ja luottamus elämään meille ylipäätään on muodostunut, kuvailevat Tanska ja Ruokonen-Jalo.

Ihmisille on annettu vapaus

Maailman kauheuksia seuratessa voi mieleen hiipiä myös kysymys, miksi Jumala sallii tämän. Kotka-Kymin seurakunnan kirkkoherra Juha Ropposelta tätä kysytään säännöllisesti.

– Jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, niin miksi on pahuutta, se on ikuisuuskysymys. Lopullista vastausta ei ole, mutta paras vastaus taitaa olla, että meille ihmisille on annettu vapaus. Välillä vain unohdamme sen siihen liittyvän vastuun.

Jos maailman kauheudet horjuttavat omaa uskoa, kannattaa miettiä, horjuuko sittenkin usko ihmisyyteen eikä Jumalaan.

Parhaimmillaan usko on voimavara epävarmoina aikoina.

– Se on tukeva alusta, jolla seisoa ja josta ponnistaa. Usko on kyynisyyden vastakohta, välinpitämättömyyden ja kylmyyden vastakohta. Kristus meissä luo uskoa ja toivoa, ja toivottavasti se näkyy siinä, mitä teemme, toteaa Ropponen.

Huomaa hyvätkin uutiset

Perheneuvojat kannustavat miettimään, mitä oma mieli ja sydän tarvitsisi ikävien uutisten vastapainoksi. Millaisesta tekemisestä tai olemisesta tulee turvallinen ja mukava olo?

– Olenko muistanut varata aikaa asioille, jotka ilahduttavat ja rauhoittavat minua? Onko se minulle runojen lukeminen, luonnossa kävely, hauskan elokuvan katsominen, jonkun kanssa jutteleminen tai vaikka uimahallissa käyminen?

Maailman melskeessä on tärkeää huomioida myös hyvät uutiset. Koko ajan sekä lähellä että kauempana maailmassa tapahtuu kuitenkin paljon hyvää.

– Mitä enemmän kiinnitämme niihin huomiota, sitä enemmän hyvää myös huomaamme ja sitä enemmän meillä on ehkä myös voimia toimia hyvän eteen, toteavat Johanna Tanska ja Terhi Ruokonen-Jalo.

Perheneuvojat haluavatkin antaa meille kaikille iloisen haasteen.

– Haasta itsesi lukemaan positiivisia, toivoa tuovia uutisia ja artikkeleita ja kerro niistä eteenpäin muillekin, joita kohtaat.

 

Kaipaatko tukea?

Kirkon keskusteluapu auttaa, kun kaipaat henkistä tukea.