Junabongari osaa kuunnella

Kotka-Kymin seurakunnan nuoriso-ohjaaja vuoden alusta aloittaneelle Petri Grönholmille avuksi oleminen antaa työlle suuren merkityksen.

Petri osoittaa sormella ikkunaa.
Petri Grönholm sanoo, että seurakunnan eri tilaisuudet, retket ja harrasteryhmät ovat nuorille mahdollisuus löytää toisensa.


Teksti ja kuva Ville Vanhala

Ensin kuuluu ääni, sitten näkyvät valot ja lopulta tärisee, kun juna ajaa ohi.

Kotka-Kymin seurakunnan nuoriso-ohjaajan pestin vuoden alussa vastaanottanut Petri Grönholm tunnustaa olevansa junabongari.

Hän ei osaa määritellä, mikä häntä junissa viehättää, vaikka on lapsesta asti vahdannut radan varressa junia.

Kotkaan muutettuaan Grönholm asettui asumaan Hovinsaaren kaupunginosaan, missä hänen asuntonsa toisella puolella on meri ja toisella tietenkin — junanrata.

Grönholm järjestää ensi kesänä nuorille Juurikorvessa junanbongausleirin.

– Istumme radan varressa odottamassa junaa. Kirjaamme ohittavista junista ylös vaunujen määrän ja sen, mihin kellonaikaan ja mihin suuntaan ne menevät.

Hymyjä ja kyyneleitä

Pyhtäällä syntynyt Grönholm muutti reilun kymmenen vuoden ikäisenä Poriin, mistä hän hakeutui opiskelemaan Pieksämäelle. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli silloisessa Kotkan seurakunnassa vuoden verran, kunnes muutti Jyväskylään.

Nuorisotyössä Grönholm on ollut peräti kolmen vuosikymmenen ajan, joista 25 vuotta erityisnuorisotyönohjaajana.

– Vuosikymmeniin mahtuu satoja leirejä, tuhansia ihmisiä, miljoonia kyyneleitä ja vielä enemmän hymyjä, Grönholm kertoo.

Erityisnuorisotyössä Grönholm on joutunut jakamaan nuorten kanssa ajoittain hyvinkin raskaita asioita. Se, että hän on huomannut olleensa avuksi, on antanut työlle merkityksen.

Grönholmin mukaan kuuntelemisen taito on nuorisotyössä ensiarvoisen tärkeä, koska nuorilla ei välttämättä ole omassa perhe- tai ystäväpiirissään aikuista, kenelle hän uskaltaisi kertoa huolistaan ja vaikeuksistaan.

– Tänä päivänä vanhemmat saattavat olla nuorilleen joko liian hyviä kavereita tai liian etäisiä, että vanhempien ja lasten välille syntyisi tarvittava yhteisymmärrys.

– Nuorta kuuntelemalla ansaitaan hänen luottamuksensa ja voidaan yhdessä katsoa, miten asiat saadaan käännettyä paremmalle tolalle. Toivo paremmasta johtaa parhaimmillaan myös parempaan tulevaisuuteen.

Petri nojaa kaiteeseen.
Petri Grönholmille paras palkinto hänen työstään on se, kun hän näkee kahden yksinäisen nuoren vaihtavan puhelinnumeroita keskenään.

Hetkiä kirkon kellarissa

Petri Grönholm ei myöskään itse juuri puhunut teini-ikäisenä asioistaan omille vanhemmilleen. Hän kuitenkin löysi kuuntelijan Länsi-Porin kirkon kellarista.

– Seurakunnan nuoriso-ohjaajalle puhuminen kävi miltei luonnostaan. Malli omaan työhöni on tullut osittain siitä hyvästä, mitä itse olen nuorena saanut osakseni.

Grönholm hakeutui ripille pääsynsä jälkeen 15-vuotiaana mukaan seurakunnan toimintaan, koska tunsi yhteisön turvalliseksi ja oli myös kiinnostunut uskonnosta.

– Retkien ja leirien myötä side vahvistui ja seurakunnasta tuli toinen kotini.  

Tänä päivänä kaikki nuoret eivät välttämä hakeudu yhteisöjen pariin tai edes toistensa seuraan. Grönholmin mukaan yksinäisyys on yhtä lailla ongelma nuorten kuin kaikkien muidenkin ikäluokkien keskuudessa.

– Yllättävän moni nuori on jäänyt syystä tai toisesta omiin oloihinsa. Kun ruoka ja ostokset tuodaan kotiovelle, niin on helppo jäädä syrjään, mutta samalla menettää sosiaalisen elämän.

Nuoren yksinäisyys voi johtaa elämän tarkoituksen menettämiseen ja masennukseen, jolla saattaa olla hyvinkin vakavia seurauksia. Grönholm kertoo, että Suomessa jää nykyään keskimäärin neljä alle 23-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä.

– Ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi liikaa korostaa, kun puhutaan nuorten yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä.

Pysyviä ystävyyksiä

Petri Grönholm suitsuttaa kiitosta urheiluseuroille, jotka tekevät hänen mielestään ansiokasta työtä nuorten parissa. Itsekin aktiivikuntoilijana Grönholm odottaa innostuneena Karhulan Urheilijoiden ja Kotka-Kymin seurakunnan yhdessä kevään aikana nuorille järjestämiä urheiluleirejä.

– Syksyllä käynnistämme yhdessä Kotkan kaupungin kanssa matalan kynnyksen nuorten urheilukerhon, Grönholm kertoo.

– Liikunta ja urheilu ovat yksi eriomaisia keinoja saattaa nuoria yhteen. Omasta kokemuksestani tiedän, että nuoruuden urheiluharrastuksen parissa syntyneet ystävyydet pysyvät vielä senkin jälkeen, kun ei enää ole nuori.

 

Petri Grönholm

  • syntynyt 14.syyskuuta 1971 Pyhtäällä
  • asuu Kotkassa
  • koulutus: sosionomi-diakoni (AMK) ja kirkon nuoriso-ohjaaja (opistotaso)
  • ammatti: nuoriso-ohjaaja
  • harrastukset: matkailu, liikunta ja ajanvietto kavereiden kanssa