Vapaaehtoisena merellä

Merikapteeni Ville Sunille meri merkitsee ennen kaikkea vapautta. Hän on viihtynyt merillä pitkälti yli toistakymmentä vuotta, viimeiset kymmenen vuotta myös Kotkan Meripelastusyhdistyksen vapaaehtoisena.

Teksti ja kuva Linda Varoma

Merellä liikkuminen ja laivat tulivat Ville Sunin elämään verenperintönä. Sunin isä oli konepäällikkö ja pikku-Ville oli isän mukana aluksilla jo 5-vuotiaana. Ammatinvalinta oli itsestään selvä ja johti nuoren Sunin 15-vuotiaana opiskelemaan merikouluun. Ensimmäiset kokeilut vapaaehtoisena meripelastajana osuvat samoihin aikoihin, mutta silloin nuorella opiskelijalla ei vielä ollut aikaa sitoutua toimintaan.

Suni kertoo aina olleensa auttaja-tyyppiä. Hänestä on tärkeää aina olla ystävällinen. Muutama perheriita on saatu laantumaan, kun Suni on paikalle saapuessaan todennut, että hänetkin on joskus hinattu rantaan.

– En itse ainakaan koskaan toivo, että tulisi paha tehtävä, perusauttaminen on se mukavin juttu, Suni kertoo.

Lisää vapaaehtoisia tarvitaan

Kotkan Meripelastusyhdistyksellä on n. 30 jäsentä, joiden avulla toiminta pyörii ja joista puolet on aktiivisia. PV Kotka -aluksen vesille saamiseen tarvitaan vähintään nelihenkinen miehistö, mikä tarkoittaa, että ihmisiä on koko ajan liian vähän. Päivystysluontoiseen toimintaan on vaikea saada väkeä, varsinkin arkena päiväsaikaan ja loma-aikoina. Suurta venettä ei myöskään kuka tahansa osaa operoida, päivystäviä päälliköitä on tällä hetkellä kolme.

– Kuusihenkinen miehistö olisi tämän kokoiselle veneelle optimaalinen, mutta neljälläkin pärjätään, Suni toteaa.

Vuosittain tulee kymmenkunta uutta jäsentä, mutta vain kolmannes jää toimintaan mukaan. Tätä prosenttia yritetään nyt parantaa järjestämällä uusille tulokkaille oma “bootcamp”-koulutuspäivä heti kesäkuussa, jossa uudet saavat tutustua toisiinsa ja toimintaan heille sopivassa tahdissa.

Tänä vuonna aloittaa myös uusi ryhmä 10-15-vuotiaille nuorille. 16-vuotiaana pääsee jo aikuisten kanssa treenaamaan, mutta päivystystehtäviin vaaditaan 18-vuoden ikää, sillä pahat tilanteet voivat olla lapselle liikaa. Lapsia ei myöskään kuljeteta veneellä ympäriinsä, koska aina, kun ollaan vesillä, ollaan hälytysvalmiudessa. Kesäkaudella pyritään siihen, että vene on vesillä partioimassa neljänä päivänä viikossa.

Ei ramboille

Vapaaehtoisten ei tarvitse olla merenkäynnin ammattilaisia, sillä Suomen Meripelastusseuran tarjoama koulutus on kattava ja hyvä. Normaali yleiskunto riittää eikä ulkomuodon tarvitse vastata supersankaria pärjätäkseen pelastustehtävissä. Halu sitoutua, rauhallisuus ja yhteistyökyky ovat hyviä ominaisuuksia meripelastajalle.

Rambomaista innokkuutta esiintyy uusilla tulokkailla Sunin mukaan vähän, ennemminkin ollaan vähän varovaisia. Päälliköksi yleneminen kestää normaalisti viisi vuotta. Polku on syystä pitkä ja kaikille sama, sillä vastaavanlaisia aluksia kuin PV Kotka on Suomen meripelastuseuroilla vain yksi, ja sen koko ja paino voi hämmästyttää.

– Kerran hinasin tuuria Sapokkaan, se kulki tuossa kyljellä. Ihmiset rannalla kuvasivat ja eräs tuttava sanoi, ettei ole ikinä ajatellut tämän meidän veneen olevan niin iso, Suni nauraa.

Meri on kaikki

Kun Sunilta kysyy mitä meri hänelle merkitsee, on vastaus selvä.

– Meri merkitsee kaikkea. Olen pienestä asti ollut merellä, tykkään istua laivassa ja katsoa merta. Olen nähnyt ja kokenut paljon, mutta myös menettänyt paljon, kaveri- ja perhesuhteet ovat koetuksella, kun toinen on puolet vuodessa poissa.

– Meri on myös pelottava. Se on synkkä ja tietämätön ja vienyt tuttuja ympäriltä. Monesti on pelottanut ja olen ollut kovissa keleissä, jotka ovat saaneet epäilemään omaa uravalintaa. Synkkä puoli on aina läsnä, koen merta kohtaan syvää kunnioitusta, Suni lisää.

Sunin mielestä on mukavaa, että hän voi tuoda omaa osaamistaan mereltä vapaaehtoistoimintaan. Parhaita tehtäviä ovat Sunin mielestä ihan tavalliset auttamistehtävät, joissa veneeseen on tullut jokin tekninen vika ja lapsiperhe saadaan autettua turvallisesti takaisin satamaan. Joskus toki tavallisetkin tehtävät saattavat yhtäkkiä muuttua elvytystilanteiksi, kuten kävi viime vuonna.

– Se jäi mieleen, vaikka itse vain johdin ja ajoin venettä. Tilanne eskaloitui nopeasti, mutta toimimme oikein ja saimme viranomaisilta kehut. Meidät valittiin tapauksen johdosta tänä vuonna vuoden meripelastajiksi, Suni kertoo silminnähden ylpeänä.