Pääsiäisen polulla

Oliko silmässä tikku vai malka? Milloin heitettiin palmunoksia ja koska kirkko pukeutuu mustaan? Kokosimme sinulle tärkeimmät tiedot pääsiäisestä. Kun luet nämä, voit kehuskella olevasi todellinen pääsiäisen tuntija!

Teksti Heidi Kaarto, kuvitus Nunnu Halmetoja (kuvitus sivun alaosassa)

13.4. Palmusunnuntai

Vietetään viikkoa ennen pääsiäistä. Silloin muistellaan sitä, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Nimi viittaa palmunoksiin, joita Jeesuksen eteen heitettiin. Tähän liittyy myös virpomisperinne ja tänään onkin virpomispäivä.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko.

14.4. Malkamaanantai

Näet rikan veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi. Tuttu opetus osoittaa, että malka-sanalla on raamatullinen alkuperä. Maanantaina syytetään syytöntä. Malka tarkoittaa olkikaton päälle laitettua tukipuuta. Malkamaanantaina on kerätty puita.

Kirkossa luetaan tänään teksti, jossa Jeesus rukoilee Getsemanessa ja hänet vangitaan. Pietari kieltää Jeesuksen.

15.4. Tikkutiistai

Tikkutiistaina vuoltiin ennen vanhaan tikkuja sytykkeiksi. Kansa uskoi, että tänään tehdyt sytykkeet tuovat hyvää onnea. Tikuilla myös tilkittiin seinien hirsien välejä.

Raamatunteksteissä kerrotaan tänään, kuinka Jeesusta tutkittiin neuvostossa sekä Pilatuksen ja Herodeksen edessä.

16.4. Kellokeskiviikko

Sanotaan, että lehmät saavat tänään kellon kaulaansa eli pääsevät ulos laitumelle. Alun perin päivän nimi on kuitenkin tullut kirkonkelloista, joita oli Ruotsissa tapana soittaa vaimennettuina, metallikielen sijaan puisella vaarnalla.

Raamatusta luetaan tänään Jeesuksen tuomitsemisesta ja viemisestä Golgatalle.

17.4. Kiirastorstai

Kiira tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa. Se viittaa ripittäytymiseen. Kansankertomuksissa kiira oli paha, joka karkotettiin pihapiiristä.

Kiirastorstai on pääsiäisjakson käännekohta: tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy. Tänään puhutaan ehtoollisen asettamisesta ja muistellaan Jeesusta, joka pesi opetuslasten jalat. Kiirastorstai-illan messun päättyessä kirkon alttari riisutaan liturgisista esineistä ja puetaan mustaan.

18.4. Pitkäperjantai

Tämä perjantai on pitkä ainoastaan Pohjoismaissa. Saksan kielellä vietetään valitusperjantaita, englantilaisilla ja hollantilaisilla on hyvä perjantai, ranskalaisilla ja espanjalaisilla taas pyhä perjantai.

Pitkäperjantai on Kristuksen kuoleman muistopäivä. Silloin muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa Golgatalla. Tänään jumalanpalvelus on yksinkertainen: virret lauletaan ilman urkujen säestystä eikä kirkonkelloja soiteta. Ainoa käytettävä kynttilä on Kristus-kynttilä. Liturginen väri on tänään musta.

19.4. Lankalauantai

Luultavasti päivän nimellä ei ole mitään tekemistä lankojen kanssa, vaan kyse on vielä perjantain kaiusta. ”Langa fredagher” eli pitkäperjantai kääntyi suomalaisessa suussa langaksi ja otettiin nimitykseksi lauantaille. Silloin tosin on myös saatettu värjätä talven aikana kehrättyjä lankoja.

Päivän raamatuntekstien aihe on Kristus haudassa. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä vietetään pääsiäisyön messua, jossa Jeesuksen hauta on tyhjä. Liturginen väri vaihtuu viimein valkoiseen.

20.4. Pääsiäinen eli sukkasunnuntai

Tänään hiljainen viikko päättyy ja pääsiäisviikko alkaa. Sukka päivän nimessä voi liittyä siihen, että pääsiäistä vietetään hiljaa sukkasiltaan, mutta todennäköisin selitys on se, että sukkasunnuntai kuulostaa hyvältä ja jatkaa hiljaisen viikon alkusointuisia nimiä.

Pääsiäissunnuntai on kristikunnan suurin juhla, Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Kirkoissa muistetaan tänään myös kastetta, ja joskus seurakuntalaisten otsaan piirretään kastevedellä ristinmerkki.

21.4. Toinen pääsiäispäivä

Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille.