Satamassa kuin kotonaan

Suomen Merimieskirkko on ollut jo 150 vuotta mukana merenkulkijoiden iloissa, suruissa ja tavallisessa arjessa. Haminan ja Kotkan satamissa satamakuraattorina toimivan Mia Hirvosen työ on muun muassa laivareissuja, pullanpaistoa ja kauppareissuja merimiesten kanssa.

Mia Hirvonen satamassa.
Mia Hirvonen kutsuu merta omaksi sielunmaisemakseen. Hän kurvailee tottuneesti Merimieskirkon värikkäin teippauksin varustetulla autollaan Haminan ja Kotkan satamien väliä.

 

Teksti ja kuva Martti Linna

Joulukuusta 2022 lähtien Merimieskirkon satamakuraattorina toiminut Mia Hirvonen kertoo työskentelevänsä nyt kutsumusammatissaan. Takana on pitkä työura muun muassa huolitsijana Haminan satamassa sekä tullissa. Niiltä ajoilta hän tuntee hyvin satamien elämää ja ihmisiä.

– Yli 50-vuotiaana lähdin opiskelemaan sosiaalialaa. Valmistuin reilussa kahdessa vuodessa sosionomiksi, Mia kertoo.

– Sen jälkeen työskentelin työvoimatoimistossa sosiaaliohjaajana ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana, sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä. Kaikesta siitä kokemuksesta on hyötyä nykyisessä työssä.

Haittaa ei ole myöskään merellisistä sukujuurista Kuorsalon ja Kuutsalon saarilla. Kuorsalossakin on neulottu jo pitkään villasukkia lahjoitettavaksi merillä seilaaville miehille. Tuo perinne on yhä voimissaan: Suomen Merimieskirkko toimittaa vuosittain parisen tuhatta sukkaparia heille, jotka niitä tarvitsevat. Eli jos villasukkia riittää lahjoitettavaksi asti niin kiitos, viestiä Mialle!

Merimieskirkon alkuajoista tähän päivään merenkulku on kokenut valtavan muutoksen. Laivat eivät enää viivy viikkokausia satamissa purettavina ja lastattavina, vaan lähtevät nopeasti takaisin merelle. Merimies voi viipyä yli puoli vuotta työreissulla käymättä välillä kotonaan.

Tämä työ on opettanut minulle sen, miten tärkeä henkilö laivalle täysin ulkopuolelta tuleva ihminen voi olla. Yleensähän kannelle nousee vain viranomainen, joka haluaa jotakin. - Mia Hirvonen

Vieraaksi vailla vaatimuksia

– Laiva on suljettu työpaikka, jossa ihmisen on tultava vuorokauden ympäri toimeen samojen työkavereiden kanssa. Jos perheelle tapahtuu maissa jotakin ikävää, et pääse paikalle. Sen takia me Suomen Merimieskirkon kuraattorit teemme myös seilaavaa työtä. Se on kansainvälisestikin ainutlaatuista.

Seilaaminen on tarkoittanut Mialle muun muassa 11 päivän rupeamaa talvimerenkäyntiä turvanneella jäänmurtaja Voimalla, tammikuista viiden päivän reissua Itämeren tilaa tutkineella tutkimusalus Arandalla sekä myrskyisää viikon oleskelua Puolasta Norjaan matkanneella rahtialuksella. Siinä ajassa pääsee jo lähelle toista ihmistä.

– Parin päivän päästä puhutaan jo hyvin henkilökohtaisista asioista. Tämä työ on opettanut minulle sen, miten tärkeä henkilö laivalle täysin ulkopuolelta tuleva ihminen voi olla. Yleensähän kannelle nousee vain viranomainen, joka haluaa jotakin. Me kuraattorit olemme saaneet myös kriisityöntekijän koulutuksen, eli voimme antaa keskusteluapua silloin, kun laivalla tapahtuu jotakin ikävää.

Vieraskirjan sivu.
Haminan merimieskirkon vieraskirja täyttyy kaukaisilta mailta tulleiden kävijöiden nimikirjoituksista.

Vihreää ruohoa varpaiden alle

Merimieskirkolla on Haminan satamassa oma pieni merimieskirkko oleskelua ja rentoutumista varten. Sen tiloista löytyy esimerkiksi pientä purtavaa, biljardipöytä, nettiyhteys kotiin soittamista varten sekä 32 erikielistä Raamattua. Haminan ja Kotkan viidessä satamassa Mian työ on lähinnä laivakäyntejä, eikä auttaminen tunne uskonnollisia rajoja.

– Teemme tätä työtä kristilliseltä pohjalta, perustuen ihmisarvoon ja rinnalla kulkemiseen. Uskonto on taustalla, siitä keskustellaan pyydettäessä. Joskus aiemmin myös paikalliset vapaaehtoiset olivat tärkeitä toimijoita Merimieskirkossa. Heitä on edelleen ja uudetkin vapaaehtoiset ovat tervetulleita. Merenkulun muutosten myötä toimintaan on kuitenkin tarpeen kehittää uudenlaisia malleja.

Mian kyydissä maihin ja kauppareissulle pääsevälle merimiehelle meille maakravuille arkipäiväiset asiat voivat olla isoja juttuja. Viime kesänä eräs heistä otti marketin pihamaalla kengät pois jaloistaan kävelläkseen ruohikolla. Hän ei ollut tuntenut sellaisen kosketusta moneen kuukauteen.

Haminan merimieskirkosta löytyy myös rauhallinen soppi hiljentymistä varten.

 

Suomen Merimieskirkko

  • Aloitti toimintansa v. 1875. Tarkoituksena oli auttaa suomalaisia merimiehiä ulkomailla. Palveluja ryhtyivät käyttämään myös siirtolaiset ja muut matkustajat.
  • Ensimmäinen suomalainen merimieskirkko rakennettiin v. 1894 Lontooseen. Toiminta ulkomailla laajeni nopeasti mm. laiva-, sairaala- ja vankilavierailuihin sekä kahvila- ja kirjastotoimintaan.
  • V. 1908 lähetystoiminta laajeni kotimaan satamiin. Tällä hetkellä Merimieskirkolla on Suomessa 7 ja ulkomailla 5 toimipaikkaa. Työntekijöiden määrä on noin 50.
  • Kesällä 2023 kirkollinen työ Espanjan aurinkorannikolla sekä kausityö Kanarian saarilla, Costa Blancalla ja itäisellä Välimerellä siirtyi Kirkkohallitukselta Suomen Merimieskirkon hoidettaviksi. Tämän vuoden alussa Merimieskirkon vastuulle siirtyivät Kirkon ulkosuomalaistyön aiemmin koordinoimat ulkosuomalaisseurakunnat lähes 40 maassa.

Juhlavuoden tapahtumia Kotkassa

  • Merikeskus Vellamossa avautuu 4.6. Merimieskirkon toimintaa esittelevä pienoisnäyttely.
  • Merimieskirkon 150-vuotismessu Haapasaaren kirkossa 15. kesäkuuta kello 12.