Kauneimmat Joululaulut

Taustatietoa Kauneimmista Joululauluista

Kauneimmat Joululaulut kajahtavat ympäri Suomen tänä jouluna jo 48. kerran. Suomen suurimmasta vuosittaisesta musiikkitapahtumasta on muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan.

Nykyisin lähes jokainen evankelisluterilainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Suurimmat seurakunnat laulattavat ihmisiä kymmenissä tilaisuuksissa ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Kauneimpia Joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi muun muassa kuppiloissa, kauppakeskuksissa ja kouluissa. Tämän lisäksi Kauneimpia Joululauluja kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa.

Kauneimmat Joululaulut tekee hyvää!

Jouluun kuuluu antamisen ilo – niin myös Kauneimpiin Joululauluihin. Kauneimmissa Joululauluissa kerätään vuosittain lahjoituksia Suomen Lähetysseuran työhön heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustamiseksi. Erityisenä kohteena on lasten syrjäytymisen vastainen työ yli 20 maassa. Teemme työtä uskontoon, kieleen tai etnisyyteen katsomatta, jotta jokaisella lapsella olisi toivoa ja oikeus parempaan tulevaisuuteen.

Kauneimmat Joululaulut -keräyksen avulla teemme työtä köyhyyden poistamiseksi sekä ihmisarvoisen elämän ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Parannamme kehitysmaiden äitiysterveyttä ja lasten mahdollisuuksia ravintoon, puhtaaseen juomaveteen, turvaan ja koulutukseen. Edistämme vammaisten lasten erityisopetusta ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Kehitämme myös selviytymiskeinoja ilmastonmuutoksessa. Tutustu tämän vuoden keräyskohteeseen verkkosivujemme tarinoiden kautta ja anna lahja, joka muuttaa lapsen elämän!

Näin kaikki alkoi

Syksyllä 1972 Suomen Lähetysseura päätti perustaa musiikkisihteerin viran. Sen ensimmäiseksi haltijaksi nimitettiin Lähetysseuran nuorisosihteeri, diakoni Martti Kauppinen vuoden 1973 alusta. Lähetysseurassa toimi jo musiikkitoimikunta, johon kuului musiikin ammattilaisia eri puolilta Suomea. Musiikkitoimikunnan puheenjohtajana toimi Hyvinkään seurakunnan kanttori Matti Heroja. Kauppinen oli ollut mukana musiikkitoimikunnassa jo aiemminkin Lähetysseuran nuorisosihteerin ja Safari-kuoron isännän ominaisuudessa.

Alkuvuodesta 1973 musiikkitoimikunta lähestyi seurakuntien kirkkomuusikkoja kysellen heidän haluaan toimia lähetystyön hyväksi. Halukkuutta yhteistyöhön näytti löytyvän hyvinkin. Kauppinen ja Heroja alkoivat miettiä, miten seurakunnissa voitaisiin yhdistää musiikki ja lähetystyö. Heroja kertoi, että Hyvinkäällä ja parissa muussakin seurakunnassa oli parina vuotena joulun alla järjestetty joululauluiltoja. Heroja ja Kauppinen alkoivat kehittää ajatusta eteenpäin. Tarkoituksena oli, että kaikissa Suomen seurakunnissa järjestettäisiin kirkkovuoden hiljaisimpana sunnuntaina, kolmantena adventtina, pieni Kauneimmat Joululaulut -ilta. Tilaisuudessa kerättäisiin kolehti Suomen Lähetysseuran ulkomaantyölle.

Ohjelman pääsisällöksi tuli seurakunnan yhteislaulu. Jotta kaikkien olisi helppo osallistua, tapahtumaa varten laadittiin erillinen vihkonen, jossa oli laulunsanojen lisäksi myös tietoa Lähetysseuran työstä. Heinäkuuhun mennessä 140 seurakuntaa ilmoitti halukkuutensa lähteä mukaan toteuttamaan valtakunnallista lähetys/musiikkitapahtumaa. Vihkosia painettiin 48 000 kappaletta. Joulun jälkeen seurakunnilta pyydettiin palautetta tapahtumasta. Se oli innostunutta: ”Tehdään tästä perinne!”

Kauneimmat Joululaulut -perinteestä

Kauneimmat Joululaulut on osallistujamäärältään Suomen suurin vuotuinen musiikkitapahtuma. Yhteislaulutapahtuma onkin vuosien varrella kasvanut valtakunnalliseksi, koko kansaa kirkkoihin kokoavaksi suomalaiseksi jouluperinteeksi. Laulutilaisuudet kokoavat yhteen suomalaiset niin kylissä kuin kaupungeissa aina vauvasta vaariin. Perinteen voimasta kertoo myös se, että joululaulujen yhteislaulutapahtuma on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolellekin ja Kauneimpia Joululauluja lauletaan noin 20 maassa.

Kauneimmat Joululaulut vahvistaa yhteislauluperinnettä, joka on osa suomalaista kulttuuria ja seurakuntaelämää. Yhdessä laulaminen – tai vain osallistuminen kuulijana – kasvattaa elävää yhteisöllisyyttä. Kyse on sellaisen kulttuuriperinteen jatkamisesta, jonka merkitys kasvaa entisestään, kun yhdessä laulaminen vähenee kouluissa, perhejuhlissa ja vuotuisissa yhteisöllisissä kokoontumisissa. Kokemus yhdessä laulamisesta kirkossa vahvistaa myös kokemusta seurakunnasta yhteisönä, johon mahtuu ja jossa kukin saa osallistua äänellään ja tavallaan.

Kauneimmat Joululaulut myös vahvistaa joulun kristillistä sanomaa suomalaisessa kulttuurissa ja tarjoaa sisältöä joulun odotuksen hektiseen aikaan. Merkillepantavaa onkin, että ihmiset edelleen kokoontuvat kirkkoihin, juuri seurakuntien järjestämiin Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin. Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutapahtuma on onnistunut muotoutumaan kirkolliseksi elämykseksi, jota koko kansan on helppo lähestyä. Se sekä vahvistaa kirkon jäsenyyttä että madaltaa kirkon kynnystä, sillä myös kirkkoon kuulumattomat kokevat tilaisuuden omakseen. Vuosi vuoden jälkeen täyttyvät kirkkosalit viestittävät, että joulun sanoma on edelleen tärkeä suomalaisille ja puhuttelee heitä.

Tapahtuma on yli 45 vuodessa siirtänyt kristillistä joululauluperinnettä sukupolvelta toiselle. Kauneimpien Joululaulujen lauluvalikoima koostuu suomalaisia puhuttelevista ja joulun sanoman laaja-alaisuutta kunnioittavista teksteistä. Yhteislaulutapahtuma on onnistunut säilyttämään vuosikymmenien kuluessa itseään uudistavan ja laulutapahtumia jatkuvasti uudelleen elävöittävän luonteen. Kauneimmat Joululaulut -perinteeseen kuuluu olennaisesti se, että lauluvihkoon koottujen vanhojen tuttujen joululaulujen lisäksi siinä joka vuosi esitellään uusia joululauluja. Monet uudemmat laulut ovatkin vuosien varrella vakiinnuttaneet paikkansa osana suomalaista joululaulelmistoa.

Kauneimmat Joululaulut on myös keräyskampanja

Kauneimmat Joululaulut on paitsi joulun ajan musiikkitapahtuma, myös yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskampanjoista. Viime vuosina kampanjan vuosittainen keräystulos on ollut noin miljoona euroa. Kauneimmat Joululaulut -tapahtumat tekevätkin samalla tunnetuksi Suomen Lähetysseuran ulkomaantyötä. Kauneimmat Joululaulut on osallistujamäärältään ja konseptiltaan kansainvälisesti ainutlaatuinen kirkkojen jouluperinteiden joukossa.

Kauneimmat Joululaulut on Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteistyössä toteuttama konsepti. Suomen Lähetysseura suunnittelee ja toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihkot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Yhteislaulutilaisuuksien järjestämisestä vastaavat puolestaan seurakunnat.

Seurakunnat keräävät tilaisuudessa kolehdin Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön tukemalla vuoden joulukeräyksen kohdetta tai ohjaamalla tukensa oman seurakuntansa palvelusopimukselle. Keräyksen tuotolla saadaan aikaan positiivista, pysyvää muutosta kehitysmaiden kaikkein köyhimpien ihmisten elinolosuhteissa. Laulutapahtumissa toteutetaan seurakuntien lähetystyötä: poistamalla köyhyyttä, välittämällä kristillistä sanomaa ja vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ihmisarvoisen elämän ja oikeudenmukaisuuden puolesta parannetaan maailman heikoimmassa asemassa olevien yksilöiden ja yhteisöjen elämää.

Joululaulujen yhdistäminen hyvää tekevään ja yhteisölliseen musiikkitapahtumaan tekee Kauneimmista Joululauluista merkittävän, elinvoimaisen ja elämyksellisen musiikkitapahtuman, josta on 48 vuodessa muodostunut lähtemätön osa suomalaista jouluperinnettä.

Vuoden Kaunein Joululaulu

Kauneimmat Joululaulut -kampanjassa on jo usean vuoden ajan tarjottu ihmisille mahdollisuus äänestää vuoden Kauneinta Joululaulua ja näin vaikuttaa seuraavan joulun Kauneimmat Joululaulut -vihkon sisältöön.

Vuoden 2019 Kauneimmaksi Joululauluksi nousi Varpunen jouluaamuna. Jouluna 2019 suomalaisten suosikkijoululaulut olivat:

1.  Varpunen jouluaamuna (Säv. Otto Kotilainen, San. Sakari Topelius)

2. Tulkoon joulu (Säv. ja san. Pekka Simojoki)

3. Sydämeeni joulun teen (Säv. Kalervo Halonen, San. Vexi Salmi)

Lisätietoa: www.kauneimmatjoululaulut.fi