Onko meistä tulossa vähemmistö?

Tuomiosunnuntai – miten kammottava ajatuskin! Kun ”Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” ja meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Sen jälkeen se on menoa.

Valtaistuin, tuomioistuin, tuomiovalta. Kristinuskon historia on vallankäytön historiaa ja samalla osoitus siitä, miten monelle mutkalle evankeliumi pitää taivuttaa, jotta se palvelee valtaa.

Eräs helluntaipastori muistutti minua hiljattain siitä, kristinuskon ja islamin erosta. Evankeliumin viesti on kirjoitettu lohdun ja toivon sanoiksi sorretuille ja alistetuille. Tässä muslimeilla on paljon helpompaa, koko Koraanihan on kirjoitettu vallankäytön välineeksi ja samalla vallankäyttöä rajoittamaan. Raamattu kädessä on kovin vaikea jakaa oikeudenmukaisia tuomioita ja käyttää yhteiskunnallista valtaa.

Tuomiosunnuntain tekstissä Jeesus muistuttaa nälkäisistä ja janoisista, kodittomista ja sairaista, vangeistakin. Siinä ei ole sanaakaan vähemmistöistä. Ei tarvinnut olla. Evankeliumin ensimmäiset lukijat olivat itse uskonnollinen vähemmistö.

Luterilaisuus on koko itsenäisen Suomen ajan ollut valtauskonto. Ehkä tuomiosunnuntaina olisikin hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, että meistä on ehkä tulossa vähemmistö. Entä, jos meitä silloin kohdellaan siten, kuin me olemme vähemmistöjä kohdelleet. Entäpä, jos Ihmisen Poika valtaistuimeltaan kysyykin meiltä, mihin valtaa käytimme.

Samuli Suonpää
Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä

Kahdet kädet pitelevät Raamattua.