Marian poika

Nuori nainen kumartuu astuessaan matalasta oviaukosta ulos kadulle. Epäröiden hän vilkaisee ympärilleen, huomaa joitakin tuttuja kasvoja, mutta painaa katseensa alas ja kiiruhtaa tomuista kujaa kohti toria. Torin laidalla seisoo kylän naisia syventyneenä vilkkaaseen keskusteluun. Ohi kulkiessaan nainen kuulee oman nimensä. ”Maria”, he sanovat ja kuiskuttelevat jotakin. Vaistomaisesti käsi hakeutuu vatsalle, joko sen huomaa? Joko kaikki muut tietävät? Pelko tulee aallon lailla. Miten suojelen tätä lasta?

”Älä pelkää Maria”, sanoi enkeli. Mutta pelottaa silti. Ei ole ketään keltä kysyä, kuinka olla äiti Jumalan pojalle. Mitä sanoa silloin, kun muut äidit suunnittelevat lapsiensa tulevaisuutta. Marian pojasta ei tule kauppiasta tai virkamiestä. 

Maria, yhdeksän kuukauden ajan sinä olet lähempänä Jumalaa kuin kukaan koskaan voi olla. Vielä muuttuvat halveksivat sanat rukoukseksi ja kylmät katseet rakkaudeksi. Maria, sinun nimesi tuo lohdutusta ja voimaa kaikille naisille ja äideille läpi vuosisatojen. 

Hanna Talka
Kirjoittaja työskentelee Haminan seurakunnan nuorisotyön pappina

 

Raskaana oleva nainen pitää käsiä vatsansa päällä.