”Nainenhan on…”

Niinpä niin, kuinka helppoa onkaan lausua erilaisia arvioita lähimmäisistämme ja heidän vaelluksestaan. Tiedättehän te, millaisia ovat poliitikot, papit, eri tavoin seksuaalisesti suuntautuneet, duunarit, herrat ja narrit. Hyvin nopeasti olemme valmiit lyömään leiman lähimmäisemme otsaan, kuten fariseus päivän evankeliumissa arvioidessaan kylässään asuvaa naista: ”se on sellainen!”

Mutta kenellä meistä on tuomiovalta toiseen ihmiseen? Kuka meistä on oikeutettu tuomiten arvioimaan toisen elämää, hänen valintojaan, elämäntapaansa – puhumattakaan toisen arvoista tai uskosta?

Päivän evankeliumissa Jeesus korostaa niin anteeksiantamuksen merkitystä kuin lähimmäisen rakkautta. Meidät on kutsuttu rakastamaan toisiamme ja antamaan toisillemme anteeksi, koska rakkaus ja anteeksianto luovat elämän edellytyksiä ja korjaavat sitä, mikä jostain syystä on särkynyt. Sen vuoksi jokainen seurakunnan jumalanpalvelus alkaa synnintunnustuksella ja armon vakuutuksella: jokainen meistä on Jumalalle rakas lapsi, jonka elämää Hän haluaa suojella, eheyttää ja korjata. Siksi tänäänkin meille jokaiselle kuuluvat Herramme sanat: ”Kaikki sinun syntisi ovat anteeksi annetut – mene rauhassa!”

Juha Parjanen
Kirjoittaja on rovasti Haminan seurakunnassa

Nuoren kädessä kultainen sydän-kaulakoru.
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki