Pala kakkua?

Keskustelin lounastauolla muutaman työtoverin kanssa juhlien järjestämisestä. Perheessämme oli juuri rippijuhlat takana, yhdellä työtovereista pian tulossa. Puhuessamme tarjoiluista kävi ilmi, että moni piti kermakakkua juhlapöydän kruununa. Kermakakkua odotettiin ja sen puuttuminen saattoi olla pettymys.

Totesin, ettei meidän kakkupöydästämme löytynyt kermakakkua, enkä juuri koskaan tee kermakakkuja. Yhdessä nauroimme kakkukeskustelullemme. Kermakakulla tuntui olevan koskematon, lähes pyhänä pidetty asema.

Kesä on monille juhlien aikaa. Vaikka kermakakku puuttuisikin, liittyy juhliin usein kokemus siitä, että ollaan kosketuksissa pyhän kanssa. Pyhä saa arkikielessä monia merkityksiä. Pyhä on jotain, mitä kunnioitamme. Pyhää voidaan pitää jollain tapaa koskemattomana. Elämän taitekohtiin liittyvät kristilliset juhlat muistuttavat meitä siitä, miten pyhä Jumala tahtoo meitä koskettaa ja kuljettaa poluillamme. Miten luoda tilaa Pyhälle myös juhlakauden ja kermakakkujen jälkeen?

Hanna Hietanen
Kirjoittaja toimii sairaalapappina Kotka-Kymin seurakunnassa.

Kuvituskuva. Kakkua leikataan.