Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Taas on se aika vuodesta: vettä, tuulta ja kuravaatteita. Välillä pientä harmittaa ja aikuiselle iskee kiireen tuntu. Välillä mietityttää onko puettu tarpeeksi ja välillä taas sitten liiankin kanssa. Välillä iskee epätoivo vaatekappaleiden sijainnista, ovatko ne päiväkodissa, kotona vai autossa. Ja välillä märät vaatteet pitää saada heti pois, kun kohdataan. Ja ymmärtäähän sen, en itsekään pitänyt erityisesti märistä sadehousuista, kun niitä armeijassa viimeksi käytin.
Mutta välillä myös kisaillaan. Aamulla viedessä ja iltapäivällä hakiessa kuulen usein saman kysymyksen: ”isi, otetaanko pikku kisa”. Ja sitten juostaan kohti ovea tai porttia ja jään kakkoseksi. Hän hymyilee veitikkamaisesti, vaikka kurahousut kiristäisivät tai pää olisi hiestä märkä ja juttua riittää kotimatkalle.
Arvokasta aikaa, hän on vielä pieni, mutta toisaalta jo niin iso; välillä se ihan herkistää.
Iloa, voimia ja siunausta kaikille, niin pienille kuin isommille tähän kerrospukeutumisen ja sadevaatteiden vuodenaikaan.
Ville Holopainen
Kirjoittaja työskentelee Haminan seurakunnassa kasvatuksen pappina.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä