Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Mikkelin hiippakunnassa on käynnissä piispanvaali. Piispaa kutsutaan usein paimeneksi. Raamattu puhuu meille paljon paimenista. Oli hyviä ja huonoja paimenia. Lammaspaimenen työ oli raskasta ja vaarallista.
Mietin huonoja paimenia. Hirmuvaltiaita ja diktaattoreita on historiankirjat täynnä. He ovat johtaneet kansansa harhaan, kohdelleet kaltoin, pelotelleet ja tapattaneet. Meille kerrotaan myös palkkapaimenista, jotka lähtevät ja jättävät laumansa vaaran tullen. Paimen, joka on itsekäs. Johtaja, joka ajaa vain omaa tai tietyn ryhmän etuja. Johtaja, joka asettaa toisen ihmisen toisen edelle. Johtaja, joka luo pelkoa laumansa keskelle, hajottaa ennemmin kuin yhdistää. Jättää osan oman onnensa nojaan ennemmin kuin pitää huolta jokaisesta. Voiko paimen olla hyvä, jos lauma voi huonosti?
Vanhassa testamentissa on ajatus siitä, että Jumala on meidän todellinen paimenemme. Hesekiel kirjoittaa: ”Minä kaitsen itse lampaani ja vien itse ne lepäämään. Minä etsin eksyneet ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta."
Jokaisen valtaapitävän, kansanjohtajan, piispan ja poliitikon tulisi kysyä itseltään: olenko minä hyvä paimen? Pyrinkö minä toteuttamaan vallankäytössäni edellä mainittua: pitämään huolta, hoivaamaan, lääkitsemään ja etsimään. Olemaan lempeä ja hellä?
Anna Kinnunen
Kirjoittaja on Haminan seurakunnan kirkkoherra.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä