Adventti on odottajan juhla

Minä olen tällä viikolla odotellut paljon. Olen odottanut lumisateessa, kun lapsi ei malta tulla autoon. Olen odottanut asiakaspalvelun vapautumista puhelimessa vuoronumerolla 7. Olen odottanut ruokaa uunista, etenemistä kassajonossa ja neljän ruuhkan sulamista.

Minä en ole hyvä odottaja. Joulun odotuksessa olen kärsimättömin. Aloitan jo syksyn viilentyessä suunnitelmilla ja tunnelmoin kynttilöillä, glögillä, luumutortuilla ja musiikilla. Päivän lyhentyessä niin, että töihin lähtiessä ja sieltä palatessa on yhtä pimeää, virittelen koristevaloja. Nyt olen täyttänyt jo pakastimen juureslaatikoilla. Haluan malttamattomana makustella joulua jo etukäteen, pieninä nautinnollisina annoksina.

Joulun odotus, adventti, merkitsee myös valmistautumista. Kiireetön puuhastelu voi olla kaltaisilleni tunnelmoijille hyvä väline valmistautumiseen, mutta tärkeintä on sisäinen joulusiivous: se, että sielunkin risukasaan pääsisi paistamaan valo.

Toivotamme toisillemme lämmintä ja rauhallista, iloista ja tunnelmallista joulua. Minä toivotan sinulle samanlaista adventin aikaa. Maistele joulun parhaita paloja konvehtirasiasta pimeinä joulukuun iltoina, toivoa tuovia valonpisaroita, rauhaa ja lämpöä.

 

Tuuli Kotisalo
Kirjoittaja on kasvatuksen pappi Haminan seurakunnassa.

Apostolipatsaat uhmaavat lumipyryä Tuomiokirkon katolla.
Tällä viikolla moni on odottanut lumisateen loppumista. Joulun odotus, adventti, merkitsee valmistautumista.