Harmaalla pohjalla punaisia Yhteisvastuu -logoja oikeassa yläkulmassa

 

Yhteisvastuu-keräys

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys. Se auttaa Suomessa ja kehitysmaissa hädänalaisia ihmisiä riippumatta siitä, mikä on heidän syntyperänsä, uskontonsa tai poliittinen vakaumuksensa.

Lisätietoja keräyksestä Yhteisvastuun omilta internetsivuilta osoitteesta https://www.yhteisvastuu.fi/

Vuoden 2022 Yhteisvastuu -keräyksen teemana on lasten ja nuorten auttaminen

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on Koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen niin Suomessa kuin maailmallakin. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. 

Kampanjassa nostetaan erityisesti esille noin 15–19-vuotiaita nuoria, joista löytyy merkittävä määrä etäopiskelun ja eristäytymisen haasteista kärsineitä sekä yksinäisyyttä, ahdistusta ja toivottomuutta kokeneita nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Yhteisvastuulla 2022 kurotaan takaisin nuorten kokemia menetyksiä. Hankitaan lisää turvallisia aikuisia ja muita hyvinvointia – ja aivan erityisesti mielen hyvinvointia – edistäviä tekijöitä nuorten elämään sekä Suomessa että maailmalla.

Yhteisvastuun kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa uusille paikkakunnille sekä uutuutena myös kouluihin. KouluSaappaassa koulun arkeen ja välitunneille tuodaan turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi. Uraauurtava verkossa tapahtuvan etsivän nuorisotyön toimintamalli NettiSaapas toimii valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset NettiSaappaan aikuiset etsivät kuuntelijaa kaipaavia nuoria sosiaalisen median eri alustoilla keskustellen, auttaen ja tukien. Varoilla kehitetään ja laajennetaan myös Moottoripaja- sekä perheystävätoimintaa.

Kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä valitettavan usein kokonaan, koska etäopetukseen tarvittava valmius ja välineet puuttuivat. Kansainvälisen diakonian avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu ensi vuoden kampanjaesimerkkinään työ Etelä-Sudanissa. Maa toipuu yhä sisällissodasta, jonka väkivaltaisuudet aiheuttivat vuonna 2016 Afrikan suurimman pakolaiskriisin. Yhteensä neljä miljoonaa ihmistä jätti kotinsa – valtaosa näistä nuoria ja naisia – ja heistä puolet pakeni naapurivaltioihin. Globaali pandemia on syventänyt jo valmiiksi vaikeaa tilannetta ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ahdinkoa. Monien kehittyvien maiden tapaan myös Etelä-Sudanin koulut suljettiin, ja lasten ja nuorten koulunkäynti keskeytyi. Monet nuoret ovat joutuneet naimisiin tai töihin alaikäisinä, jotta perheet ovat selvinneet taloudellisesti haastavasta tilanteesta ja perheiden päivittäinen ravinnonsaanti on turvattu. Etelä-Sudanissa lasten ja nuorten turvallista paluuta opetuksen pariin tuetaan muun muassa kunnostamalla kouluja ja parantamalla perheiden tilannetta toimeentulomahdollisuuksien ja ruokaturvan saralla.

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan myös Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoa, jonka avulla pystytään käynnistämään ja toteuttamaan hätäaputoimenpiteitä kehittyvien maiden humanitaarisissa katastrofeissa. Avustustarpeiden syyt ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), poliittiset selkkaukset seurannaisvaikutuksineen tai äkilliset onnettomuudet.

Keräykseen osallistuvat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat.
Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

Tuotonjakoprosentit:

#lahjoitamullehuominen
#yhteisvastuu2022

 

Miten osallistua Yhteisvastuu-keräykseen?

Yhteisvastuukeräykseen voit lahjoittaa lipaskeräyksessä, Yhteisvastuu-tapahtumissa tai seuraavilla tavoilla:

Netissä

Osoitteessa www.yhteisvastuu.fi/kotka-kymi           

Yhteisvastuukeräys (ekansio.com)                             

Soittamalla

0600 1 7020 (20,28 € / puh+pvm)
0600 1 7010 (10,26 € / puh+pvm)

Tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti numeroon 16588
Kirjoita viestikenttään
APU20 (20 €)
APU10 (10 €)

Mobiililahjoitukset

Mobiililahjoitusnumerot

  • MobilePay 81176 (Kotka-Kymin seurakunnan Yhteisvastuun MobileBay)
  • MobilePay 85050 (Yhteisvastuun MobileBay)
  • Siirto 040 700 9902

Suorat tilinumerot

  • Aktia FI82 4055 0010 4148 41
  • Nordea FI16 2089 1800 0067 75
  • OP FI14 5000 0120 2362 28
  • Käytä viitenumerona 304227

 

Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa: RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

Kirkkopalvelujen keräyslupa Ahvenanmaalla: ÅLR/2021/8126, voimassa 1.1. – 31.12.2022.

 

Mihin apua annetaan?

  • 60 % tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiavun kautta kansainväliseen apuun
  • 20 % Lasten ja Nuorten keskuksen kautta kotimaassa lasten ja nuorten avustustoimintaan
  • 20 % paikallisseurakunnan kautta lasten ja nuorten auttamiseen

Lahjoita nuorille huominen

Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan koronan seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. 

Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 % käytetään avustustyöhön ja loput keräyksen vaikuttamistoimintaan, viestintään, varainhankintaan sekä keräyksen yleishallintoon. Tiukka seuranta takaa rahan päätymisen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Keräykset

Joka kevät Yhteisvastuun kymmenettuhannet kerääjät kulkevat ovilla ja tapahtumissa keräyslistojen ja -lippaiden kanssa. Korona-aikana lähikeräysten ollessa mahdollisesti katkolla Yhteisvastuulle voi lahjoittaa netin kautta, MobilePayllä, tekstiviesti- tai puhelinlahjoituksena tai perinteisellä pankkisiirrolla.

Keräyksen suurin kampanjanäkyvyys on helmi-huhtikuussa, mutta keräyslupa on voimassa ympäri vuoden.

Keräykseen osallistuvat kaikki Suomen ev. lut. seurakunnat.

Keräys järjestetään helmi-huhtikuussa, mutta keräyslupa on voimassa ympäri vuoden.

Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti. 

Yhteisvastuun puitteissa tapahtuu vuosittain valtavasti eri puolilla Suomea.
 

Kotka-Kymin seurakunnan Yhteisvastuu -tapahtumia v. 2022:

su 6.2. klo 12 Messu Kotkan kirkossa. Yhteisvastuun avausmessu

to 17.3. klo 18 Työntekijöiden Yhteisvastuu-konsertti Langinkosken kirkossa. 
Konsertissa kuullaan musisointia työntekijät kaikki yhdessä, kaksin ja soolojakin. Kolehti Yhteisvastuu -keräyksen hyväksi.  
 

Neljän sukupolven naiset lipaskerääjinä

Pitkäaikainen Yhteisvastuu-kerääjä ajattelee, että niiden, joilla on enemmän, tulisi auttaa heitä, jotka ovat jääneet vähemmälle. Keräyslipas kädessään Marjaliisa Koskensalo on käynyt myös hyviä keskusteluja.

Teksti ja kuva: Ulla-Maija Sievinen

Marjaliisa Koskensalo taideteoksen edessä.
Nyt Yhteisvastuukeräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria niin Suomessa kuin maailmallakin. – Tämän tärkeämpää kohdetta ei voisi olla, Marjaliisa Koskensalo sanoo.

 

Kotkalainen taide- ja tunneterapeutti Marjaliisa Koskensalo on ottanut Yhteisvastuukeräyksen lippaan käteensä harvinaisen monta kertaa. Ensimmäisen kerran hän oli kerääjänä jo 2000-luvun alussa, ja siitä lähtien hän on ollut aina mukana.

– Äitini Kaarina oli mukana hyväntekeväisyyskeräyksissä, Marjaliisa muistelee.

– Ja yhteisvastuukerääjinä ovat olleet myös tyttäreni Maarit ja hänen tyttärensä Martta.

– Jos ihminen sydämestään auttaa toista, hän saa siitä yhtä paljon hyvää mieltä kuin avun saaja.

Lipaskerääjänä kotikadulla

Aluksi Marjaliisa keräsi Yhteisvastuu-lippaaseen rahaa kiertämällä ovelta ovelle kotitiellään Louhenkadulla. Ihmiset antoivat mielellään rahaa, mutta sitten alkoi aika, jolloin käteistä rahaa oli entistä harvemmilla.

– Periaatteessa kaikki olivat kuitenkin myönteisiä. Jotkut olivat varanneet käteistä ihan tätä tarkoitusta varten. Kun en enää lippaineni käynyt ovilla, he sanoivat oikein odottaneensa minua.

Kerääjät keskittyivät sitten julkisille paikoille. Karhulan Alkon edessä oli yksi vakipaikka, ja sitten isoista marketeista tuli tärkeitä keräyspaikkoja.

Antamiseen ja lahjoittamiseen liittyy paljon syvästi inhimillisiä asioita. Kun Marjaliisalta kysyy, millaiset ihmiset ovat yleisimpiä lahjoittajia, hän miettii pitkään.

– Tuntuu siltä, että köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat lahjoittavat useimmin. Ajattelen, että he ymmärtävät ihmisiä, jotka ovat vaikeuksissa. Heillä on siihen omaa kosketuspintaa.

– Jos itsellä ei ole kokemusta siitä, mitä on olla hädässä, voi olla helppoa ohittaa koko asia.

Lapset laittavat rahaa lippaaseen

Erityisesti Marjaliisaa ilahduttavat lapset, jotka tulevat pistämään vanhemmiltaan saamansa rahan lippaaseen.

– Usein lapset haluavat nimenomaan laittaa itse rahat lippaaseen. Tämä on myös hienoa kasvatustyötä vanhemmilta.

Auttamisella on juuret Marjaliisankin lapsuudessa.

– Olen elänyt osittain tosi niukan lapsuuden ja tiedän, miltä tuntuu, kun ei ole rahaa. Minut on kasvatettu siihen, että toisia ihmisiä pitää auttaa. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhtä tärkeitä. Hänen, jolla on enemmän, tulee auttaa heitä, jotka ovat jääneet vähemmälle elämässään.

Tunne- ja taideterapeuttina Marjaliisa Koskensalo on hyvin kiinnostunut ihmisistä.

– Melkein parasta lipaskerääjänä on ollut, että ihmiset ovat jääneet keskustelemaan kanssani. Ja sehän minulle sopii! Olemme käyneet valtavan hyviä keskusteluja esimerkiksi sosiaalisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Jos lipaskerääjät tänä vuonna pääsevät liikkeelle, lähdetkö mukaan?

– No totta kai lähden!

NettiSaapas tuo toivoa nuorille

Palveluoperaatio Saapas jalkautuu myös nettiin. Nuorille netti on luonteva ympäristö, jossa uskalletaan puhua avoimesti.

Teksti ja kuva: Heidi Nevalainen

Reeta Lanki istuu säkkituolilla läppäri sylissään.
Erityisnuorisotyönohjaaja Reeta Lanki kohtaa nuoria sekä kasvotusten että netissä, koska nuorille netti on luonteva paikka.
Nuoret myös kaipaavat aikuisen läsnäoloa netissäkin.

 

Palveluoperaatio Saapas tuo monen mieleen aikuiset, jotka kulkevat festareilla nuorten joukossa. Saapas-toiminta on toki sitäkin, mutta työtä tehdään myös verkossa. Saappaan ideana on mennä sinne, missä nuoret jo ovat – ja moni on netissä.

– Tämän päivän nuoret ovat syntyneet älypuhelin kädessä. He ovat netissä hyvin avoimia asioistaan ja tuovat selvästi esille, että tarvitsevat aikuisen läsnäoloa. Toisaalta paljon näemme keskusteluja, missä nuoret tukevat toisiaan, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja Reeta Lanki Kotka-Kymin seurakunnasta.

Korona-aika on korostanut netin merkitystä entisestään. Kun fyysiset kohtaamiset ovat vähissä, on sentään joku kanava, missä voi olla yhteydessä toisiin.

– Ja on tärkeää, että myös aikuisia on siellä, Lanki toteaa.

Vapaaehtoiset päivystävät nettipalveluissa

Reeta Lanki ohjaa Kotka-Kymin seurakunnan vapaaehtoisia NettiSaapas-päivystäjiä. He etsivät niitä nuoria, jotka vaikuttavat jäävän ulkopuolelle, syystä tai toisesta. NettiSaapas toimii ainakin YouTubessa, TikTokissa, Suomi24-palstalla ja Instagramissa. Lisäksi Tukinetissä toimii SaapasChat.

– Työ on erilaisten hashtagien, avainsanojen käyttöä. Erilaisten avainsanojen avulla pyritään löytämään nuoret.

Päivystäjät käyttävät NettiSaappaan profiilia, mutta jos johonkin kommentoidaan, lisätään kommenttiin aina vastaajan nimi ja se, mistä NettiSaapas-ryhmästä vastaaja on, että vastaus tuntuu henkilökohtaisemmalta.

Kotkassa päivystää noin viiden hengen aktiivinen porukka. Ryhmässä on lisäksi mukana työntekijöitä kahdesta seurakunnasta. Vapaaehtoiset ovat eri-ikäisiä ja eri ammateista olevia ihmisiä.

– Ainoa, mikä yhdistää, on halu auttaa ja kuunnella nuoria, kertoo Lanki.

Korona nosti pahoinvoinnin esiin

NettiSaappaassa, kuten muuallakin nuorten parissa, korona-ajan vaikutus nuoriin näkyy.

– Viime vuosina on enenevässä määrin ollut ihan yleistä pahoinvointia, epävarmuutta omasta tulevaisuudesta sekä elämänhallinnan ongelmia, syömishäiriöitä ja mielenterveyden ongelmia. Korona-aika on tuonut ne esiin, kertoo Lanki.

Yksinkertaisimmillaan tuki on tykkäyksiä Instagramissa, mutta se on myös keskustelua ja kommentointia. Tarkoitus on tarjota nuorille lyhytaikaista tukea ja apua ja ohjata nuorta tarvittaessa eteenpäin vaikkapa kouluterveydenhoitajan luo.

– Koen, että tämä on vahvasti myös toivon näkökulman tuomista. Toivon luomista ja ylläpitämistä.

Yhteiset nuoret, yhteinen työ

Palveluoperaatio Saapas on Lasten ja nuorten keskuksen koordinoimaa toimintaa ja osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä. NettiSaappaan lisäksi toimintamuotoina on edelleen joillakin paikkakunnilla KatuSaapas, jossa päivystetään nuorten kokoontumispaikoissa. FestariSaapas on läsnä suurtapahtumissa ja KriisiSaapas tarjoaa apua, kun akuutti kriisi koskettaa useita paikkakunnan nuoria.

Kotkan alueella Saapas-toiminta keskittyy nettiin, koska kaduilla tehtävää etsivää nuorisotyötä tehdään toisella tavalla. Kotka-Kymin seurakunta osallistuu Walkers-toimintaan yhdessä Kotkan kaupungin kanssa. Myös siinä jalkaudutaan nuorten pariin – joko paikkaan, jossa nuoria kokoontuu tai johon nuoret itse ovat työntekijät kutsuneet.

– Yhteistyö on merkittävää, tärkeää ja vaikuttavaa. Ajattelen, että seurakuntien on tärkeää hakeutua yhteistyöhön kuntien kanssa, koska nuoret on kuitenkin yhteisiä, toteaa Reeta Lanki.

Yhteisvastuulla tukea toimintaan

Lasten ja nuorten auttaminen on teemana tämän vuoden Yhteisvastuu-keräyksessä. Tämän tiedon Reeta Lankikin otti vastaan ilolla.

– Hyvä, että varsinkin tässä ajassa ulkopuolisuuden ehkäisy nähdään tärkeänä ja merkittävänä asiana. Ja että pystytään vastaamaan tarpeeseen, joka nousee kentältä.

Lasten ja nuorten keskus on Yhteisvastuun kotimainen kumppani. Keräyksen avulla on tarkoitus kehittää Saapas-toimintaa ja tuoda sitä myös kouluihin. KouluSaappaassa ajatuksena on tuoda koulun arkeen ja välitunneille turvallisia aikuisia lisäkorviksi ja kannustajiksi.

 

Saapas-toiminnan logo.

Palveluoperaatio Saapas

  • Osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä. Toimintaa koordinoi Lasten ja nuorten keskus.
  • Saapas vastaa nuorten välittömään sosiaaliseen, psyykkiseen tai fyysiseen avun tarpeeseen. Saapas menee sinne, missä nuoret jo ovat.
  • NettiSaapas on uraauurtava toimija verkossa tapahtuvassa etsivässä nuorisotyössä. NettiSaapas menee nuorten luo sosiaalisessa mediassa.
  • Lisäksi toimintamuotoina ovat KatuSaapas, FestariSaapas ja KriisiSaapas. Suunnitelmissa on myös KouluSaapas-toiminnan aloittaminen.