Villaterapiaa ja juhlapöydän herkkuja

Kotkalaisen Taina Raukolan lammaslaumaan syntyy pääsiäiseksi kymmenkunta karitsaa.

Teksti ja kuva Ville Vanhala

Herra Rubert on karsinassaan tomerana.

Pässi ponkaise ponkaisee kaidetta vastaan pystyyn, kun lampolan ovi avautuu. Viereisessä karsinassa uuhet Cukka, Ceija, Pilkku ja Pörri tuijottavat uteliaina sisään tulijoita.

Uuhet hieman säntäilevät ja kiehnäävät toisiaan vasten, mutta eivät sentään rupea määkimään.

Neljä suomenlammasuuhta ja yksi -pässi muodostavat yhdessä Kotkan Laajakoskella sijaitsevan Rantaniemen tilan lammaslauman. Palmusunnuntain tienoilla lauma kuitenkin taas kasvaa, kun uuhien on aika karitsoida.

Lampaat synnyttävät yleensä kahdesta kolmeen karitsaa, mutta Taina Raukola kertoo, että Rantaniemen tilalla on kertaalleen syntynyt yhdestä uuhesta jopa neljä karitsaa.

– Kun uuhia on neljä, niin tänä keväänä meille saadaan noin kymmenkunta karitsaa.

Asiakaspalvelija lampurina

Ensimmäiset lampaat laidunsivat Rantaniemen pihaniityillä jo vuonna 2013. Taina Raukola kertoo, että ne olivat kuitenkin kesäkaritsoja, jotka päätyivät syksyllä teurastettaviksi.

Kesäkaritsoiden jälkeen tilalle kuitenkin hankittiin omia lampaita. Raukola myöntää, että hän on alkanut lampuriksi, koska lampaan liha on hänestä ja hänen perheenjäsenistään mitä suurinta herkkua.

– Pääsiäisen alla syntyvät karitsat menevät vuodenvaihteen tienoilla teuraiksi, mutta neljä uuhta ja Rubert-pässi jäävät taloon.

Asiakaspalvelutehtävissä ammatikseen työskentelevä Raukola kuitenkin myöntää, että lampaat ovat hänelle myös terapiaeläimiä.

– Murheet unohtuvat lampaita hoitaessa, kun keskittyy vain niiden hyvinvointiin. Toisinaan en edes tee lampaiden kanssa mitään, vaan olen vain lampaiden kanssa yhdessä.

Pässit kiipelissä

Taina Raukolan perheeseen kuuluvat hänen miehensä Tuomo Raukolan lisäksi pojat Urho 13v, Tarmo 11v ja Sulo 8v.

Lampaiden hoitaminen on kuitenkin miltei yksinomaan Taina Raukolan vastuulla. Hän myöntää, että lammaslauman pitäminen on vastuullinen ja sitova harrastus. Esimerkiksi karitsoiminen ei aina onnistu ilman ihmiskäsien apua.

– Viime kesänä pikkupässit karkasivat matalien peräkärryjen alle eivätkä päässeet sieltä hakematta pois.

Rantanimen tilan lampaat viettävät talven lampolassa ja pääsevät kesällä laiduntamaan. Uuhien laidun on tilan kotipihalla, kun taas pässit viedään hieman etäämmälle vuokralaitumelle.

– Karitsat kehittyvät nopeasti. Kun ne vieroitetaan noin kahden kuukauden ikäisinä emoistaan, ne ovat jo saavuttaneet sukukypsyyden.   

Villoista lankaa

Taina Raukola tähdentää, että perheen lampaat eivät ole lemmikkejä, vaan tuotantoeläimiä.

Kun uuhet ovat karitsoineet, pienet lampaat opetetaan jo imetysiässä syömään myös heiniä ja kauraa.

– Karitsoille rakennetaan ruokintaa varten omat karitsabaarit, minne isoilla lampailla on pääsy kielletty.

Sen lisäksi että Raukolan perhe herkuttelee lampaan lihalla, myös lampaiden villat keritään käyttöön.

– Olen opetellut keritsemisen, mutta en ole vielä alkanut kehrätä villoista lankoja, vaan se teetetään ulkopuolisella kehrääjällä.

Taina Raukolalla on kuitenkin jo rukki hankittuna. Epäilemättä se vielä jonain päivänä hyrisee.

Jumala on kuin paimen, joka etsii yksittäisenkin hukkaan joutuneen lampaan ja kutsuu muutkin iloitsemaan, kun eksynyt lammas on päässyt kotiin. - Petra Harju

Uhrieläin ja hyvä paimen

Raamatussa viitataan Jeesukseen nimellä ”Jumalan karitsa”, koska hän uhrautui ihmisten puolesta.

Kotka-Kymin seurakunnan Kasvatuksen pappi Petra Harju kertoo, että lammas oli juutalaisille uhrieläin, mikä uhrattiin temppelissä.

– Lampailla on myös keskeinen rooli juutalaisessa pääsiäisenvietossa, jolloin syntiuhrina teurastetaan karitsa.

Kirkollisissa vertauskuvissa Jeesusta kuvaa usein karitsa, joka kantaa voitonlippua, koska Jeesus voitti kuoleman.

Raamatun Jeesuksen vertauksissa verrataan taas ihmistä lampaisiin ja Jumalaa paimeneen, joka pitää huolta lampaistaan.

Petra Harju kertoo, että vertaukset korostavat Jumalan suhtautumista ihmisiin.

– Hän on kuin paimen, joka etsii yksittäisenkin hukkaan joutuneen lampaan ja kutsuu muutkin iloitsemaan, kun eksynyt lammas on päässyt kotiin.