Kaste Kotka-Kymin seurakunnassa

Kasteajan varaaminen ja kastekeskustelu

Ajan kasteelle voi sopia kirkkoherranvirastossa joko paikan päällä tai puhelimitse. Voit myös jättää yhteydenottopyynnön, niin me soitamme sinulle ajan varaamista varten.

Kaste on hyvä tehdä viimeistään kaksi kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Kun varaat kasteaikaa, voit myös varata seurakunnalta tilan ristiäisjuhlaa varten.

Kasteajan varaamisen jälkeen sovitaan kastekeskustelusta yhdessä papin kanssa.

Kastepaikka

Lapsi voidaan kastaa kodissa tai muussa sopivassa paikassa. Lapsi voidaan kastaa myös seurakunnan tiloissa:

• Kotkan, Kymin, Langinkosken tai Haapasaaren kirkossa
• Kotkan tai Karhulan seurakuntakeskuksessa
• Helilän seurakuntatalolla
• Mussalon seurakuntakodissa

Kotka-Kymin seurakunnan jäsenet voivat vuokrata tilan ilmaiseksi. Pöytäliinojen käytöstä peritään maksu.

Lapsi voidaan kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä Kotkan, Kymin tai Langinkosken kirkossa sunnuntaisin.

Kastemekko

Seurakunnalla on kastepukuja, joita voi lainata korvauksetta kasteen ajaksi. Seurakunnan kastepukua käytettäessä voi lahjoittaa halutessaan seurakunnan lähetystyölle 5€.

Kastepuvun voi varata kasteajan varaamisen yhteydessä kirkkoherranvirastosta. 

Kastelaulut

Kastetilaisuudessa lauletaan yleensä virsi tai muu tilaisuuteen sopiva laulu. Kuuntele täältä kastelauluja.

Kummit

Kummius on kirkon ja vanhempien antama luottamustehtävä.

Kummiksi voi valita henkilön, joka

• kuuluu luterilaiseen kirkkoon
• on käynyt rippikoulun ja
• on konfirmoitu.

Kastettavalla, myös aikuisella kastettavalla, tulee olla ainakin yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon kastettu ja konfirmoitu jäsen. 

Kummina voi lisäksi olla sellaisen kristillisen kirkon jäsen, jossa lapsikaste on käytössä, esimerkiksi ortodoksinen tai katolinen kirkko. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina. Jos lähipiiristä ei löydy kummiksi sopivia kirkon jäseniä, kummeja voi kysyä myös seurakunnasta. Kummien määrälle ei ole ylärajaa. 

Uusien kummien lisääminen on mahdollista poikkeustapauksissa. Päätökset kummien lisäämisestä tekee oman seurakunnan kirkkoherra. Kummiutta ei voi vaihtaa eikä ottaa pois kastetilaisuuden jälkeen. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetilaisuudessa. 

Kummeista tarvitaan rekisteröintiä varten nimi ja henkilötunnus. Ulkomaalaisista kummeista tarvitaan nimi, syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa. Kummeja koskevat tiedot kannattaa selvittää jo ennen kuin ottaa yhteyttä seurakuntaan.

Kasteilmoitus

Kastetun lapsen nimi luetaan jumalanpalveluksessa Kotkan, Kymin ja Langinkosken kirkossa kastetta seuraavan viikon sunnuntaina. Silloin seurakunta yhdessä rukoilee kastetun lapsen ja hänen läheistensä puolesta. Tervetuloa yhteiseen jumalanpalvelukseen!

Lapsen nimi

Kasteen yhteydessä kerrotaan useimmiten vanhempiensa lapselle antama nimi. Nimilain mukaan lapselle saa antaa korkeintaan neljä etunimeä. Nimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton tai joka muutoin käytettynä voisi aiheuttaa haittaa lapselle. Nimi ei saa myöskään olla kielen vastainen. Tytölle ei voi antaa miehen nimeä eikä pojalle naisen nimeä.

Etu- ja sukunimeä koskeva sääntely uudistui vuoden vaihteessa 2018-2019. Lue täältä lisää uudesta nimilaistaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Vauvan ensimmäinen juhla opas

Lataa vauvan ensimmäinen juhla opas itsellesi tästä

Kasteen merkitys

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
(Psalmi 139: 13–14)

Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky (Matt. 28:18–20).

Kaste on rakkautta

Ristiäisissä lapsen läheiset kokoontuvat yhteen viettämään vauvan ensimmäistä juhlaa ja siunaamaan häntä – toivomaan ja rukoilemaan hänelle yhdessä hyvää. Se on rakkauden ele.

Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa. Kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta. Kasteessa ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden koko elämänsä ajaksi. Hän saa kokea olevansa ihme, juuri sellaisena kuin on.

Turvaa läpi elämän

Rakkauden lisäksi kasteessa on kyse turvasta. Ennen syntymäänsä vauva on ollut kohdussa lapsiveden ympäröimänä. Vesi suojelee lasta. Kastevesi on samanlaista: se on suoja ja turva.

Kirkossa uskotaan, että Jumala ei koskaan, missään tilanteessa hylkää omakseen kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan ja vielä kuoleman rajan ylikin.

Kasteessa ihmisestä tulee Jumalan lapsi, kristitty ja seurakunnan jäsen. Nimi on ristiäisissä tärkeä, sillä Jumala kutsuu ja tuntee omansa nimeltä. ”Älä pelkää, minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.” Jes.43:1. Kastetun puolesta rukoillaan nimeltä seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa seuraavan viikon sunnuntaina.

Pyhä läpäisee arjen

Kasteen yhteydessä luetaan usein psalmia 139. Siinä ihminen ihmettelee omaa olemassaoloaan Jumalan edessä: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Vauva on läheisten ihmistensä, mutta myös Jumalan silmissä ihme. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Jumala on luonut jokaisen ihmisen ja rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on.

Sama psalmi 139 luetaan usein rippikoulun ja toisinaan myös hautaan siunaamisen yhteydessä. Jokainen ihminen ja jokaisen ihmisen elämä ovat ihmeitä, suojelun ja ihmettelyn arvoisia.

Kirkon uskon mukaan ihminen ei ole koskaan täysin yksin maailmassa, sillä hän elää aina Jumalan kasvojen edessä. Pyhä on mukana arjessa hengityksen lailla joka päivä. Seurakunta yhteisönä tarjoaa arjen hyviä hetkiä, esimerkiksi perhekerhoja – mutta se on myös mukana niin iloisissa juhlissa kuin surunkin aikana. Seurakunnasta saa tukea ja apua myös perheen ja parisuhteen vaikeuksiin sekä kriiseihin.