Toisenlaiset messut

Tuomasmessussa voi itsekin osallistua, ja Haltijan kyläkirkko on lähellä ihmisiä.

Teksti ja kuvat Ulla-Maija Sievinen

Kolme naista alttarin edessä.
Ritva Tiikasalo (vasemmalla) ja Jaana Vanninen ovat olleet pitkään Tuomasmessujen vapaaehtoisina. Marika Mahkonen tuli nyt Alfa-kurssin kautta ensimmäistä kertaa mukaan ja toimi ristinkantajana.

 

Tuomasmessu on jumalanpalvelus, mutta tunnelma on toisenlainen kuin perinteisessä messussa.

Vapaaehtoiset ovat valmistelleet Kotkan seurakuntakeskuksessa rukousalttarit kauniiksi. Sharon Kotinurmi laulaa upealla, kuulaalla äänellään bändinsä ja kanttori Susanna Hauerin säestämänä tuomasmessulauluja.

Esirukoushetken aikana voi käydä rukousalttarin luona sytyttämässä kynttilän ja kirjoittamassa lapulle oman esirukouspyyntönsä, ja vapaaehtoiset lukevat messussa osan esirukouksista. Tässä kohtaa tunnelma on lämmin ja jollakin tavalla hyvin intiimi.

Osa esirukouksista luetaan myöhemmin rukouspiirissä.

Papin luona voi käydä pyytämässä henkilökohtaista esirukousta. Pappi tekee haluttaessa myös öljyllä voitelun: hän piirtää otsalle öljyllä ristinmerkin.

– Yleensä rukouspyyntöjä tulee paljon, kertoo pastori Maarit Alhosaari. Hän on ollut mukana Tuomasmessuissa 1990-luvun lopulta lähtien.

Tuomasmessu on yksi kirkon erityisjumalanpalveluksista. Se on saanut nimensä Tuomaasta, joka epäili Jeesuksen ylösnousemusta. Messun nimi viestiikin, että sinne ovat kaikki tervetulleita juuri sellaisina, kuin ovat.

Esirukousten aikana soi musiikki. Tuomasmessun laulut ovat virsiä reippaampia.

– Tuomasmessuunkin kuuluvat ehtoollinen, Raamatun tekstit ja perinteisen saarnan sijaan puhe, joka voi olla erilainen, vaikkapa haastattelu, Maarit Alhosaari kertoo.

Vapaaehtoiset ovat Tuomasmessun sydän

Vapaaehtoiset ovat Tuomasmessun sydän. Jaana Vanninen ja Ritva Tiikasalo ovat kaksi kotkalaisten Tuomasmessujen ”grand old ladya”. He ovat olleet vapaaehtoisina jo 1990-luvun alusta lähtien.

– Vapaaehtoiset jakavat tulijoille laulukirjat ja toivottavat tervetulleiksi, toimivat ristinkantajana ja lukevat synnintunnustukset, usein itse kirjoitettuina. Yksi toimii rukousjohtajana, sillä esirukoukset ovat tärkeä osa messua, kertoo Ritva Tiikasalo.

Hän itse myös aloitti messun omalla puheellaan. Tehtäviä on paljon enemmänkin.

– Tuomasmessu on lähellä sydäntäni, koska se on vapaamuotoisempi kuin tavallinen jumalanpalvelus ja pidän paljon sen musiikista, Jaana Vanninen sanoo.

Molempien mielestä tämä on matalamman kynnyksen messu, jossa on vahva yhdessä tekemisen luoma yhteisöllisyyden tunne.  

– Ja kahvittelu messun jälkeen on tärkeää. Silloin tavataan ihmisiä ja ollaan yhdessä.

Haltijan kyläkirkko.
Katri Hannola (vasemmalla), Pirjo Klingberg, Kimmo Enckell ja Petri Sällilä pitävät Haltijantien tilaa kodikkaana paikkana.

Kyläkirkon kodikas tunnelma

On ensimmäinen paastonajan sunnuntai. Karhuvuoressa sijaitseva seurakunnan Haltijantien kerhohuone on taas muuttunut kyläkirkoksi. Siellä alkaa messu, joka pidetään noin kerran kuussa.

Isossa huoneessa on pari riviä tuoleja ja pöytä ja seinän vieressä lasten syöttötuoleja. Kaapiston ovien tarrat kertovat muusta toiminnasta: inkeriläiset, sudanilaiset, naistenpiiri ja iltaruskokerho.

Alttaripöydällä on riveissä 18 ehtoollispikaria. Pastori Kimmo Enckell sanoo saarnassaan, että tuska ja kärsimys voivat muuttua ihmisen voimavaroiksi.

Kanttorina toimii Pia Hemminki.

Tärkeää, että on lähellä

– Tällä kertaa väkeä on normaalia vähemmän, kertovat messuun tulleet Petri Sällilä, Pirjo Klingberg ja Katri Hannola.

– Yleensä käyn Langinkosken kirkossa, mutta nyt on huono keli ja tämä on lähempänä. Asun Aittakorvessa, ja tämä on mukava, kotoisa paikka, Katri Hannola sanoo.

Pirjo Klingberg asuu 300 metrin päässä ja käy kodikkaassa Haltijan kyläkirkossa melko usein.

– Jumalanpalveluksen voi pitää näin tavallista vaatimattomamminkin.

– Asun Ruonalassa ja käyn täällä, kun kellonajat sattuvat kohdalle, Petri Sällilä sanoo.

Kaikki ovat sitä mieltä, että on hyvä, kun seurakunnalla on tällainen paikka lähellä. Erityisen tärkeää se on, kun Aittakorven seurakuntatalo on jäänyt pois käytöstä.

– Oma tyttäreni kävi täällä lapsena kerhossa, ja täällä on pidetty esimerkiksi käsityöpiiriä ja kauneimpien joululaulujen tilaisuuksia, Pirjo Klingberg kertoo.

Tänään messussa ei päästä kahvittelemaan. Yleensä tarjolla on kakkukahvit. Kaikkien mielestä sekin on tärkeää, että täällä tapaa ihmisiä, tuttuja vakikävijöitä ja muita.

 

Tuomasmessut keväällä 2024: sunnuntaisin 31.3. ja 28.4. klo 17 Kotkan seurakuntakeskuksessa.

Haltijantien kyläkirkot keväällä 2024: sunnuntaisin 7.4. ja 5.5. klo 13 Haltijantie 1.