Virvon, varvon tuoreeks terveeks

Pian koittaa pääsiäinen, kristikunnan suurin juhla. Vaikkei uskonnollinen olisikaan, lähes kaikki pääsevät jossain määrin juhlasta osalliseksi, sillä tuohan se muutaman päivän hengähdystauon työstä ja arjen kiireistä.

Pääsiäisestä ovat muistuttaneet jo jonkin aikaa myös kauppojen hyllyille ilmestyneet pääsiäiskoristeen ja suklaamunat. Moni koristelee kotinsa pääsiäiskoristeilla ja ostaa kotiin suklaamunia, mutta harva tulee ajatelleeksi, että lähes jokaiseen pääsiäiskoristeeseen liittyy kristillistä symboliikkaa.  

Omassa lapsuudessani oli tapana laittaa lankalauantai-iltana sukka eteiseen, jonka sisään pääsiäiskukko kävi yönaikana tuomassa suklaamunia ja muita herkkuja. Etsimme veljeni kanssa kaapista aina kaikkein pisimmät villasukat, jotta herkkuja olisi mahtunut sukkaan mahdollisimman paljon.

Ortodoksiperinteen mukaan pääsiäiskukko munii pääsiäisaamuna paastonajan päättymisen ja Jeesuksen haudasta nousemisen merkiksi. Munankuori kuvastaa Jeesuksen suljettua hautaa, josta elämä murtautui ulos. Suklaamunien yllätys taas kuvastaa pääsiäisaamun iloa siitä, että Jeesus on ylösnousemuksellaan voittanut kuoleman. Kukolla on keskeinen rooli Raamatun pääsiäiskertomuksessa. Kukko havahduttaa laulullaan Jeesuksen kolme kertaa kieltäneen Pietarin.

Palmusunnuntaihin liittyy virpominen, kun lapset pukeutuvat noidiksi ja lähtevät palkinnon toivossa pajunoksilla virpomaan lähitalojen asukkaita. Virpominen symboloi sitä matkaa, jonka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja ihmiset ottivat hänet vastaan palmunoksia heiluttaen. Virpominen nähdään joko siunauksen toivottamisena, pahan karkottamisena tai terveyden tuojana. Lapsuudesta tuttu virpomisloru kuuluu näin: ”Virvon, varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.”

Virkistävää ja siunattua pääsiäistä!

Nina Lauri
​​​​​​​Kirjoittaja on seurakuntapastori Kotka-Kymin seurakunnassa.