Kaste Kotka-Kymin seurakunnassa

Kasteajan varaaminen ja kastekeskustelu

Kasteajan voi sopia kirkkoherranvirastossa joko paikan päällä tai puhelimitse. Kaste on hyvä toimittaa kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteaikaa sovittaessa voi myös tiedustella tiloja ristiäiskahvitusta varten.

Kasteajan varaamisen jälkeen sovitaan kastekeskustelusta yhdessä papin kanssa.

Kirkkoherranvirasto Kotkansaari

Avoinna arkisin klo 9–15
Kotkan seurakuntakeskus
Mariankatu 14 E, 48100 Kotka
p. 040 138 6930

Kirkkoherranvirasto Karhula

Avoinna arkisin klo 9–15
Karhulan seurakuntakeskus
Karhulantie 33, 48600 Kotka
p. 040 196 7533

Kastepaikka

Kaste voidaan toimittaa kodissa tai muussa sopivassa paikassa. Lapsi voidaan kastaa myös seurakunnan tiloissa:

  • Kotkan, Kymin, Langinkosken tai Haapasaaren kirkossa
  • Kotkan tai Karhulan seurakuntakeskuksessa
  • Sunilan seurakuntatalon kappelissa tai Sunilan yläkerrassa
  • Helilän tai Aittakorven seurakuntatalolla

Kotka-Kymin seurakunnan jäseniltä ei peritä tilavuokraa. Pöytäliinojen käytöstä/pesusta peritään maksu.

Lapsi voidaan kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä Kotkan, Kymin tai Langinkosken kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Seurakunnalla on kastepukuja, joita voi lainata korvauksetta kasteen ajaksi. Seurakunnan kastepukua käytettäessä voi lahjoittaa halutessaan seurakunnan lähetystyölle 5 €.

Kummit

Lapsella tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla myös henkilö, joka kuuluu muuhun evankelisluterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.

Kummin tehtävänä on kautta aikojen ollut toimia kasteen todistajana. Kummin tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja olla osaltaan huolehtimassa siitä, että lapsi saa kristillisen uskon mukaista elämänohjausta.

Kasteilmoitus

Kasteilmoitus luetaan jumalanpalveluksessa Kotkan, Kymin ja Langinkosken kirkossa kastetta seuraavan viikon sunnuntaina klo 10. Silloin seurakunta yhdessä rukoilee kastetun lapsen ja hänen läheistensä puolesta. Tervetuloa yhteiseen jumalanpalvelukseen!

Lapsen nimi

Kasteen yhteydessä kerrotaan useimmiten vanhempiensa lapselle antama nimi. Nimilain mukaan lapselle saa antaa korkeintaan neljä etunimeä. Nimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton tai joka muutoin käytettynä voisi aiheuttaa haittaa lapselle. Nimi ei saa myöskään olla kielenvastainen. Tytölle ei voi antaa miehen nimeä, eikä pojalle naisen nimeä.

Etu- ja sukunimeä koskeva sääntely uudistui vuoden vaihteessa 2018-2019. Lue täältä lisää uudesta nimilaista.

Kasteen merkitys

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
(Psalmi 139: 13–14)

Ristiäisissä eli kastejuhlassa ihminen saa kasteen, jonka myötä hänestä tulee kotiseurakuntansa ja koko maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky (Matt. 28:18–20).

Kaste on rakkautta

Ristiäisissä lapsen läheiset kokoontuvat yhteen viettämään vauvan ensimmäistä juhlaa ja siunaamaan häntä – toivomaan ja rukoilemaan hänelle yhdessä hyvää. Se on rakkauden ele.

Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa. Kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta. Kasteessa ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden koko elämänsä ajaksi. Hän saa kokea olevansa ihme, juuri sellaisena kuin on.

Turvaa läpi elämän

Rakkauden lisäksi kasteessa on kyse turvasta. Ennen syntymäänsä vauva on ollut kohdussa lapsiveden ympäröimänä. Vesi suojelee lasta. Kastevesi on samanlaista: se on suoja ja turva.

Kirkossa uskotaan, että Jumala ei koskaan, missään tilanteessa hylkää omakseen kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan ja vielä kuoleman rajan ylikin.

Kasteessa ihmisestä tulee Jumalan lapsi, kristitty ja seurakunnan jäsen. Nimi on ristiäisissä tärkeä, sillä Jumala kutsuu ja tuntee omansa nimeltä. ”Älä pelkää, minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.” Jes.43:1. Kastetun puolesta rukoillaan nimeltä seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa seuraavan viikon sunnuntaina.

Pyhä läpäisee arjen

Kasteen yhteydessä luetaan usein psalmia 139. Siinä ihminen ihmettelee omaa olemassaoloaan Jumalan edessä: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Vauva on läheisten ihmistensä, mutta myös Jumalan silmissä ihme. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Jumala on luonut jokaisen ihmisen ja rakastaa häntä juuri sellaisena kuin hän on.

Sama psalmi 139 luetaan usein rippikoulun ja toisinaan myös hautaan siunaamisen yhteydessä. Jokainen ihminen ja jokaisen ihmisen elämä ovat ihmeitä, suojelun ja ihmettelyn arvoisia.

Kirkon uskon mukaan ihminen ei ole koskaan täysin yksin maailmassa, sillä hän elää aina Jumalan kasvojen edessä. Pyhä on mukana arjessa hengityksen lailla joka päivä. Seurakunta yhteisönä tarjoaa arjen hyviä hetkiä, esimerkiksi perhekerhoja – mutta se on myös mukana niin iloisissa juhlissa kuin surunkin aikana. Seurakunnasta saa tukea ja apua myös perheen ja parisuhteen vaikeuksiin sekä kriiseihin.

YouTube-video
YouTube-video