Uutiset

Uutislistaukseen

Varjoon jäävä nainen istuu puhelin korvalla, edessään kannettava tietokone. Kuva: Ville Vanhala

Kuuntelija ja vierellä kulkija

1.4.2020 10.33

Etelä-Kymenlaaksossa asuva Helena on päivystänyt kirkon palvelevassa puhelimessa jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Nuori nainen oli jo aiemmin yrittänyt itsemurhaa, eivätkä itsetuhoiset ajatukset antaneen hänelle rauhaa.

Hän puhui Kirkon keskusteluavun palvelevaan puhelimeen tunnin. Viimein eteläkymenlaaksolainen puhelinpäivystäjä Helena lauloi hänelle tutun, vanhan Suojelusenkeli-laulun ja nykyisen virren numero 971 ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.”

Laulu rauhoitti nuoren naisen.

– Miten voit näin paljon minua auttaa, nainen kysyi.

Helenan silmät kostuvat yhä hänen muistellessaan taannoista puhelua.

– Se on palkka tästä työstä, kun tuntee voivansa kulkea rinnalla vaikeuksien hetkellä ja auttaa.

Nimetön ymmärtäjä

Kirkon keskusteluavun puhelimessa käytiin vuonna 2019 vajaat 50 000 keskustelua, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Chatissa käytiin noin 5 300 keskustelua, missä on lisäystä edelliseen vuoteen noin viitisen prosenttia.

Helena on toiminut Kirkon keskusteluavun vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä jo reilun kolmen vuosikymmenen ajan. Puhelinpäivystäjänä hän sanoo olevansa kuuntelija ja vierellä kulkija.

– Puhelimeen vastatessa ei koskaan tiedä, minkälainen puhelu on tulossa. Päivystäjän ei useinkaan tarvitse itse paljon puhua, mutta on osattava aistia mielialoja. Soittajalle on tärkeintä, että hän saa kertoa asiansa.

Päivystäjä toimii nimettömänä eikä soittajankaan henkilötietoja kysellä. Valtakunnallisessa puhelinpalvelussa soitto voi tulla mistä päin Suomea tahansa.

– Päivystäjä ei ole ongelmien ratkaisija, vaan tukee soittajaa hänen tilanteessaan ja ohjaa tarvittaessa avun piiriin.

Ahdistuksen lukkoja

Viime vuonna Kirkon keskusteluavun päivystyksessä oli mukana 82 seurakuntaa ja vapaaehtoisia päivystäjinä toimi liki tuhat ihmistä.

Puhelimessa käydyistä keskusteluista viidennes koski ihmissuhteita ja toinen viidennes arjen tilanteita. Yleisiä aiheita olivat myös hyvinvointi, sairaudet ja yksinäisyys.

Helena kertoo, että yhä useampi palvelevaan puhelimeen soittava kärsii yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista.

– Ihmisillä on tarve puhua vaikeuksistaan. Kaikille ei löydy kuuntelijaa omasta lähipiiristä ja toisille on helpompaa puhua tuntemattomana tuntemattomalle kuin kertoa ongelmistaan läheisilleen, Helena toteaa.

Hänen mukaansa yhteiskunnastamme puuttuu tänä päivänä yhteisöllisyys. Mielenterveysongelmistaan palvelevassa puhelimessa kertovat kokevat usein myös, etteivät saa yhteiskunnalta tarvitsemaansa apua.

– Soittajat ovat toisinaan ahdistuksensa kanssa niin lukossa, että he ovat menettäneet arkisen toimintakykynsä. Heille kuitenkin syntyy turvallisuudentunne siitä, että he saavat puhua ja heitä kuunnellaan.

Lahja tuntemattomalle

Helena päivystää kolmen tunnin rupeamia Kirkon keskusteluavun palvelevassa puhelimessa kerran kuukaudessa.

Kun hän aloittaa, päivystyksen puhelimeen on jonoa, ja viimeisen puhelun loppuessa joku jää aina linjoille odottamaan.

– Kieltämättä kolmeksi tunniksi suunniteltu päivystys venyy toisinaan pitemmäksi, hän kertoo.

Helena on muutamaan otteeseen miettinyt jo päivystämisen lopettamista tai edes tauon pitämistä palvelevasta puhelimesta, mutta linja on aina auennut kuukausittain.

Helenan vanhemmat, varsinkin äiti oli tiiviisti mukana vapaaehtoistyössä, joten Helena on saanut vapaaehtoisen päivystäjän pestiin mallia kotoaan.

Oman perheensä ruuhkavuosien jäätyä taakse energinen Helena kaipasi itselleen sisällöllistä vapaaehtoistyötä.

Kirkon keskusteluapuun hän hakeutui lehti-ilmoituksen innostamana.

– Minulla on aikaa ja tunnen kiitollisuutta siitä, että saan auttaa omalla tavallani muita. Koen, että keskusteluapuni on minulta lahja tuntemattomalle, vaikeuksiin ajautuneelle ihmiselle.

 

Lisätietoja Kirkon keskusteluavun palvelevasta puhelimesta ja chatista: www.kirkonkeskusteluapua.fi

 

Teksti: Ville Vanhala